tiistai 26. helmikuuta 2008

Kauan sitten...

...elämässäni kävi vierailulla nainen, johon olin korviani myöten rakastunut ja jota edelleen syvästi arvostan. Täysin ainutlaatuinen hän on siinä mielessä, että hän jätti keittiööni pysyvän jäljen tuomalla siihen uuden ruokalajin: tuorejuustotäytteiset jauhelihapihvit.



Perusidea on äärisimppeli: otetaan jauhelihaa ja taputellaan se littanaksi, lätkäistään päälle tuorejuustoa ja ehkä joitakin mausteita. Suljetaan. Paistetaan. Tätä yksinkertaisinta versiota en ole oikein koskaan saanut toimimaan ja yleensä teen jonkinlaisen tomaattikastikkeen seuraksi.

Tällä kertaa hihasta ravistettu resepti oli poikkeuksellisen monimutkainen. Tuorejuustona oli Creme Bonjourin aurinkokuivattu tomaatti -versio, lisäsin pihvin sisään hiukan oreganoa, ruskistin kummaltakin puolelta. Kaadoin päälle purkillisen suolalla ja mustapippurilla maustettua tomaattimurskaa (kaupan tomaatit olivat kovin surullisen näköisiä), lisäsin muutaman siivun President-merkkistä valkohomevuohenjuustoa. Tuuppasin 250-asteiseen uuniin, kymmenen minuuttia paistettuani lisäsin punasipuliviipaleita ja paistoin vielä toiset kymmenen minuuttia.



Pihvistä tulee aika iso ja siitä jää sinkulle seuraavaksikin päiväksi, mutta vasta nyt keksin järkevän tavan kierrättää pihvin: sen voi leikata kahtia ennen tarjoamista. Oishikatta-asteikolla kolme, jonka voisi ehkä määritellä myös niin, että kolme tarkoittaa hyvää arkiruokaa.

Kiitos vierailusta.

Ei kommentteja: