Näytetään tekstit, joissa on tunniste illallinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste illallinen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 13. joulukuuta 2014

Tuliset kanansiivet ja muistoja Kanadasta

Kanansiivet saavat minut aina muistoissani Kanadaan, jossa vietin vuoden Rotari-vaihto-oppilaana lukion ensimmäisen ja toisen luokan välissä. Se oli juuri tämä vuosi, kun maistoin kanansiipiä ensimmäisen kerran.

Buffalo Wings


Minä muistan kanansiivet Buffalo Wings -nimellä. Ensimmäinen paikka, jossa niitä maistoin oli itse asiassa Niagara Falls -kaupungissa, Yhdysvaltojen puolella. Tarjoilija oli kuin suoraan amerikkalaisesta elokuvasta: ylitsepursuavan suulas ja hilpeä isoine korvakoruineen. Höyryävän kuumat ja tuliset siivet tuotiin pöytään herkullisen sinihomejuustodipin sekä porkkana- ja selleritikkujen kera. Tämä onkin minulle se ainoa oikea tapa syödä siipiä. Hyväksi todettua ei kannata muuttaa, joten kaikki muut viritykset voi unohtaa. Kanadassa siipiä tuli maisteltua tuona vuonna monen monta kertaa.

From Äijäruokaa 2014-11

Kanansiivet Me Naiset -lehden mukaan


Ari kysyy minulta monesti toiveita ruoaksi. Nähtyäni Me Naiset -lehdessä numero 48/2014 reseptin kanansiiville toive oli selvä.

Me Naiset 48/2014
Valmistusaika 1½ tuntia
neljälle

Tarvitset


Homejuustokastike


2 dl kermaviiliä
1 dl majoneesia
1 rkl valkoviinietikkaa
150 g sinihomejuustoa
½ mustapippuria
1 dl ruohosipulia hienonnettuna
½ tl suolaa

Sekoita kermaviili ja majoneesi. Lisää valkoviinietikka ja sekoita tasaiseksi.

Lisää juusto ja mausta pippurilla, ruohosipulilla ja suolalla. Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua vähintään 30 minuuttia.

Siivet


20 kpl (n. 750 g) marinoimattomia broilerinsiipiä
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl paprikajauhetta
1 tl cayennepippuria
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
½ tl valkosipulisuolaa

Yhdistä kulhossa jauhot ja mausteet. Nosta siivet jauhoseokseen ja pyörittele niin, että siivet jauhottuvat kauttaaltaan. Siirrä siivet puoleksi tunniksi jääkappiin maustumaan.

Maustekastike


50 g voita
2½ dl Hot Sauce, esimerkiksi Texas Pete
2 rkl viinietikkaa
1 rkl fariinisokeria
1 tl cayannepippuria
suolaa

Sulata pienessä kattilassa voi ja lisää siihen Hot Sauce -kastike, etikka, sokeri ja mausteet. Lämmitä sekoitusta kunnes kastike on tasaista. Siirrä syrjään.

Ota siivet noin vartiksi huoneenlämpöön enne paistamista. Levitä ne tasaisesti uunivuokaan ja paista 220 °C noin 20 minuuttia. Nosta siivet uunista ja ota vuokaan kertynyt rasva talteen. Kaada sipien päälle ⅓ siipikastikkeesta ja laita takaisin uuniin.

Anna kypsyä vielä noin 15-25 minuuttia. Nosta siivet tarjolle ja kaada niiin päälle loppu kastike.

Leikkaa siipien paistuessa dippivihannekset viipaleiksi ja asettele ne kulhoon. Ota homejuustokastike esille. Nosta siivet tarjoiluastialle.

Dippikasvikset


Porkkanaa, varsiselleriä ja kurkkua. (Kurkku oli oma lisämme, koska Ari ei voi syödä porkkanaa ja selleriä raakana.)

From Äijäruokaa 2014-11

From Äijäruokaa 2014-11


From Äijäruokaa 2014-11

Kommentit


Tästä tuli oikein hyvää. Tulisuutta voisi olla vielä enemmän, joten jatkamme kokeilua. Siipiin on hyvä yrittää saada myös lisää rapeutta. Lisäksi sinihomejuustokastikkeesta tulisi saada tasaista; ilman juustopaloja. Kokeilu kuitenkin kannatti ja sai makunystyrät hyrräämään. Jatkamme. :) Oishikatta 3/5.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Ravintola SicaPelle – elämyslounas Porvoossa

On ilo huomata, että Suomeen syntyy yhä enemmän ravintoloita, jotka tarjoavat kokonaisia elämyksiä: makunystyröitä hivelevää ruokaa, laadukkaita ja ruoan makuja korostavia viinejä sekä hyvää palvelua. Porvoossa sijaitseva Sicapelle Wining & Dining kuuluu ehdottomasti tähän porukkaan. Minulla (Heidillä) oli ilo tutustua tähän ravintolaan tänään.


SicaPelle toivottaa jo ulkona sydämellisesti tervetulleeksi. © Heidi Lehmuskumpu


Kaunis kattaus, Riedelin viinilasit ja hämyinen tunnelma kynttilöineen luovat seesteisen ja nautinnollisen odotuksen. © Heidi Lehmuskumpu

Mikä ihmeen SicaPelle?


SicaPelle on kunnianosoitus hyvälle ruoalle, paikallisuudelle ja myös taidehistorialle. Ravintolan nimi viittaa kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkiporsaaseen, Sikapelleen. Vallgren nautti tunnetusti hyvästä ruoasta ja juomasta.

SicaPelle kuvaa itseään näin: "Luovuuden, hulluuden, rohkeuden ja innostuneisuuden kihelmöivä sekoitus. Kumarramme syvään porvoolaista raaka-ainetta ja alueen makukirjoa, lisäämme italialaisen viban, hämmentävän huomaavaisen palvelustailin, nuoruuden innon ja kymmenien vuosien kokemuksen."

Vuonna 2012 avattu ravintola onkin onnistunut varsin hyvin ja noussut Porvoossa toiseksi kuhinapaikaksi.


Laaja juomavalikoima odottaa ruokailijoita. © Heidi Lehmuskumpu


Fantastinen sisustus. © Heidi Lehmuskumpu

Kolmen ruokalajin lounas


SicaPellestä saa sekä lounas- että illallismenun. Sunnuntaisin tarjolla on myös brunssi. Kuten monessa tämän hetken fine dining -paikassa, täälläkin menu vaihtuu viikottain keittiömestari Benjamin Frostellin ajatusten ja sesongin mukaan.

Lounaalla voi valita kolmen (34 euroa) tai neljän (39 euroa) ruokalajin menun. Tällä viikolla menu näytti tältä:

Savusiika, varhaisperuna & kurkku
***
Risotto milanese & tomaattia
***
Kirjolohi, kukkakaali & porkkana TAI merguezmakkara, varhaiskaali & juuriselleri
***
Piparminttu, speltti & keltaluumu

Seurueellemme oli valittu kolme ruokalajia eli risottoa emme valitettavasti tällä kertaa päässeet maistamaan.


Alkuruokana suussa sulavaa savusiikaa, varhaisperunaa & kurkkua muiden höysteiden kera. © Heidi Lehmuskumpu


Nautin pääruoaksi paistettua lohta. © Heidi Lehmuskumpu


Lihainen pääruokavaihtoehto: merguezmakkara © Heidi Lehmuskumpu


Jälkiruoassa yhdistyivät kirpeät ja makeat maut jännittävällä tavalla. © Heidi Lehmuskumpu


Viiniä rakastava ihminen arvostaa paitsi ravintolan panostamista viineihin, myös Riedelin viinilaseja. © Heidi Lehmuskumpu


Ravintola oli täynnä pieniä yksityiskohtia, kuten tämän lampun hauska varjostin. Tämä pöytä suorastaan huutaa Aria ja minua tänne illallistamaan. ;) © Heidi Lehmuskumpu

Kommentit


Asuttuani New Yorkissa kolme vuotta on ollut karua palata Suomeen ja huomata, että monesti ravintolaan mennessään joutuu pettymään. Ruoka on tehty huonoista aineksista tai huonosti, viinit eivät istu ruokiin tai viimeistään palvelu pettää.

SicaPelle oli erinomainen poikkeus ja onnistui siinä mistä osa ravintoloista ei osaa edes haaveilla: elämysten tarjoamisessa. Kynttilät, kaunis kattaus ja erinomainen palvelu luovat oivalliset puitteet tulevalle ruokailulle. Jokainen suupala oli elämys ja viini täydensi upeasti ruoan. Erityinen kiitos siitä suodattamattomasta punaviinistä, jonka nimen jo valitettavasti unohdin. Fantastinen! SicaPelle yltää lähelle lempiravintolaani Murua, jossa käyminen on niinikään täysvaltainen nautinto.

Haluan ehdottomasti tulla kokeilemaan ravintolan illallista sekä brunssia. Minua kiinnostaa myös SicaPellen tarjoama viinipaketti, jolloin ruoan lisäksi viinejä saisi maistella vieläkin enemmän. Ei muuta kuin nautinnollista kesäviikonloppua suunnittelemaan. SicaPellen yhteydessä näyttää nimittäin toimivan myös Boutique Hotel Onni ja Hotelli Pariisin Ville.