Kumppanini toivoi minun tekevät juustomuffineja ja löysi reseptin Cheese Muffins, joten seuraavana päivänä kävin ostamassa puuttuvat raaka-aineet ja siirryin keittiöön. Pohdimme mitä emmentalia käyttäisimme ja epäilimme, että parmesanin voimakkaan maun kanssa mustaleimainen olisi liikaa, joten päädyimme punaleimaiseen. Taikinaa tehdessäni huomasin, että reseptin aineisosissa on virhe: Instant yeast for salty preparations. Hiiva ei mitenkään voisi toimia tällaisessa taikinassa ja ohjeosiossa puhutaankin leivinjauheesta.
Tarvitset
Lämmitä uuni 175 °C kiertoilmalla.
250 g tipo 00 -jauhoja
80 g rypsiöljyä
55 emmental-juustoa
8 g leivinjauhetta
125 g maustamatonta kreikkalaista jogurttia
70 g parmesania
2 munaa
suolaa
Raasta emmental karkeaksi raasteeksi ja siirrä syrjään.
Riko munat kulhoon, lisää suola ja vatkaa munat.
Lisää jogurtti ja sekoita.
Lisää öljy ja parmesan ja sekoita.
Lisää kuivat ainesosat ja sekoita tasaiseksi seokseksi.
Lisää muffinipellille kuusi muffinivuokaa ja täytä ne tasaisesti.
Paista 20 minuuttia.
Kommentit
Muffineista tuli kauniita ja herkullisia. Parmesanin maku katosi yllättäen lähes täydellisesti, sen osa oli ehkä tuodea enemmän rakennetta. Mielestäni huomattavasti näyttävämpiä, kuin alkuperäisen reseptin muffinit. Gorgonzola sopisi näihin varmasti myös hienosti.
Vapaa-ajallamme katsomme usein ruokaohjelmia YouTubesta. Eräs suosikeistamme on Marco Pierre White ja pari viikkoa sitten katsoimme videon, jossa hän valmistaa ensimmäisenä meille täysin uutta perunaruokalajia: pommes maxim. Ajatus syntisen voisesta perunasta nosti veden kielelle, joten ruokalajia oli pakko kokeilla jo seuraavana päivänä. Kuten niin usein vaikeampien perunaruokien kanssa, pommes maximin kanssa joutui pohtimaan perunalajiketta. Kuinka jauhoinen? Entä, jos kuitenkin vaaditaan sitä, että lisuke ei muutu mössöksi eli myös kiinteyttä pitää löytyä?
Ensimmäinen yritys levisi rumasti.
Asiaa monimutkaistaa se, että kansainvälisissä resepteissä käytetään lähes aina lajikkeita, joita Suomesta löydy. Tähän lisukkeeseen Google kertoi usein käytettävän Yukon Gold -lajiketta, joka ei ole niitä kiinteimpiä, mutta ei jauhoisimpiakaan. Tässä vaiheessa kuvittelin vielä, että voin kävellä hyvään ruokakauppaan ja ostaa yleisperunoita. Nehän olisivat jotain kiinteiden ja jauhoisten perunoiden väliltä, eikö totta? Ostin nicolea, jonka kuvittelin vielä tässä vaiheessa olevan riittävän jauhoinen, mutta silti kasassa pysyvä. Yhdistettynä siihen, että viipaloin perunat poikittain enkä pitkittäin, loppulos oli visuaalinen katastrofi vaikkakin maukas sellainen.
Ruokalajin rakentaminen kannattaa katsoa videolta.
Epäonnistumisestaan huolimatta lisuke oli tehnyt vaikutuksen ja seuraavana päivänä suuntasin kohti ruokakauppaa ajatatuksemme ollessa, että punakuorinen peruna voisi antaa kuorineen mandoloituna kauniin ulkonäön. Kaupan valikoimaa tarkastellessani päädyin mozartiin. Sehän on jauhoinen perunalajike, eikö totta? Myöhemmin kotona guuglaillesani havaitsin, että korkeimmillaan nicolella on täsmälleen sama tärkkelysprosentti, kuin mozartilla matalimmillaan. Ja tuskin nuokaan luvut niin tarkkoja ovat, kuin internet antaa ymmärtää. Kasvuolosuhteet vaikuttanevat paljon.
Tarvitset
Ainakin tämä pommes maxim -noviisi tarvitsi ainakin aikaa ja kärsivällisyyttä, johon kuuluu myös virheistä oppiminen. Muistiinpanojeni mukaan toisella kerralla perunoiden paistamiseen meni aikaa tunti ja neljä minuuttia. Alla oleva ohje on alustava, eikä missään nimessä valmis.
perunoita, tässä tapauksessa noin puolet nicolea ja noin puolet mozartia
kirkastettua voita
hienoa merisuolaa
Valmistuksessa olennaista on se, että perunaviipaleita ei saa laittaa kylmään veteen tummumisen estämiksi, sillä tässä ruokalajissa tarvitaan kaikki mahdollinen tärkkelys. Jotkut jopa lisäävät tärkkelystä (perunajauhoja, maissitärkkelystä). Kunkin perunakerroksen väliin laitetaan aina ensin voita, ja vasta sitten suola. Tämä estää perunaviipaleiden kuivumisen.
Aseta perunaviipale keskelle pannua ja rakenna sen ympärille kerroksittain renkaita.
Kaada pannulle kirkastettua voita perunarenkaan ympärille ja levitä voi pannua varovaisesti kääntelemälla.
Paista matalalla keskilämmöllä 10 minuuttia. Nosta lämpöä korkealle keskilämmölle minuutiksi ja palauta lämpö sen jälkeen matalalle keskilämmölle.
Käännä noin 40 minuutin kohdalla, tai kunnes tuleva yläpinta on ruskistunut kauniisti, kirkastetulla voilla voidellun liukkaan tason avulla. Me käytimme teräksistä kakkualustaa.
Paista alapintaa, kunnes se on ruskistunut kauniisti. Tarkista veitsen kärjellä, että perunat ovat kypsiä.
Kommentit
Molemmilla kerroilla lisuke oli erinomaisen makuinen ja toisella kierroksella se myös näytti hyvältä. Matkaa Marco Pierre Whiten taideteokseen on toki vielä melkoisesti. Äijäruokala suosittelee!
Kokeilimme taannoin alkupalaksi Trattoria Casa Mian gorgonzola-leipää, joka oli oikein hyvää, joten oli luonnollista, että halusimme kokeilla jotain vastaavaa. Pohdiskelimme millaista leipätaikinaa käyttäisimme ja päädyimme focacciaan. Ensimmäisenä kokeilimme pikaversiota Food52.comista. Lopputulos oli maukas ja ajoi hyvin asiansa neljän hengen seurueelle Tallinnan päiväretkelle, jonka aikana täydensimme varastoja joulua varten. Mutta kuten seitsemän gramman hiivamäärästä huomaa, taikina on erittäin nopeasti nouseva eikä maku voi kehittyä kovin pitkälle.
Halusin kokeilla gorgonzolafocacciaa kumppanini jokin aika sitten Leipäjuuri.fistä hankkimalla napolilaisella pizzajuurella, joka oli jo kerran toiminut onnistuneesti pizzan kanssa. Resepti on yhdistelmä Janne Halosen kirjan Hapanjuurileivonnan käsikirjan rosmariinifocacciasta ja King Arthurin hapanjuurifocaccian reseptistä sekä omasta päästä.
Tarvitset
100 g aktivoitua taikinajuurta
180 g vettä
320 g puolikarkeita vehnäjauhoja
15 g oliiviöljyä
8 g suolaa
sormisuolaa päälle
150 g gorgonzolaa
Sekoita kulhossa juuri, vesi ja oliiviöljy.
Lisää jauhot vähän kerrallaan.
Lisää tarvittaessa vettä, taikinan tulee olla melko kostea. Meillä vettä tarvittiin noin 30 g lisää.
Anna taikinan levätä vähintään 30 minuuttia (autolyysi).
Lisää suola.
Alusta taikinaa yleiskoneella 5-7 minuuttia.
Taittele taikina.
Anna taikinan kohota 60 minuuttia.
Taittele taikina.
Anna taikinan kohota kaksi tuntia ja siirrä se jääkaappiin 12-24 tunniksi.
Anna taikinan lämmetä 30-60 minuuttia huoneen lämmöstä riippuen.
