Iltakävelyllä iski pieni himo suolaiseen ja koska satuimme olemaan Koto Benton lähellä käväisimme katsomassa olisiko siellä tilaa. Tilaa oli, mutta keittiön jonot olivat kolmen vartin luokkaa. Tässä on kaksi hienoa asiaa: uusin jäsen suosikkiravintoloistamme on suosittu, joka tarkoittaa menestystä. Me todella haluamme tämän ravintolan pysyvän pystyssä. Hienoa on myös se, että sanotaan suoraan se, että ruokaa joutuu odottamaan.
Päädyimme käymään yksillä Sailor'ssa ja palata sen jälkeen tarkistamaan tilanne Koto Bentossa. Onneksemme tilanne oli rauhoittunut. Tilasimme tempuraa ja gyozoja, joita olemme tehneet menestykseekkästi itsekin.
Odotimme saavamme yksittäisiä nyyttejä, mutta ravintola yllätti meidät tuomalla meille rapean kiekon, jonka sisällä oli gyozoja. Tämä oli meille täysin uusi toteus aiheesta. Upea rapeus sai miettimään, että olisiko kiekossa riisijauhoa, mutta ainakaan netistä löytämässäni reseptissä niitä ei ole. Resepti luokitellaan kiinalaiseksi, mutta se näyttää kovin samanlaiselta, kuin ravintolan annos. Tätä pitää kokeilla kotona.
Koto Benton tempura on herkullista, rapeaa, ja mehevää. Minulle on kuitenkin lyöty lekalla päähän, että tempurataikinan kuuluu olla löysä eikä se saa peittää raaka-ainetta kokonaan. Kysymyksessä saattaa olla alueellinen ero tai kokin mieltymys, en voi tietää. Tempuran kastike oli mielenkiintoisesti poikkeava: siinä oli pienen chilin viipaleita. En valita, koska minusta katkarapuihin sopii oikein hyvin tulisuus. Erilaista, mihin olen tempurassa tottunut, mutta erittäin herkullista.
Koto Bento osoittautui jälleen kerran onnellisen masun paikaksi.
