Imelletty perunalaatikko

Kumppaniani ja minua yhdistävät myös ruoat, joita jouluna on saatava. Näitä ovat hämäläinen imelletty perunalaatikko ja purkkiherneet, joissa on hieman omituinen sivumaku. Lanttu- ja porkkanalaatikoita otan hiukan, jos niitä on tarjolla, mutta himoni sytyttää vain perunalaatikko. Reseptinä olen käyttänyt marttojen ohjetta, joka on toiminut minulla hyvin: en ole joutunut käyttämään pisaraakaan siirappia, jonka käytöstä martat sanovat, että se ei ole synti. Ehkä ei, mutta kokisin epäonnistuneeni, jos lisäisin ruokalajiin siirappia.

Näkökannat oikeasta imellytyslämpötilasta vaihtelevat runsaasti. Wikipediassa kirjoitetaan 50 °C, joka on poikkeuksellisen matala. Marttojen vinkit käytännössä toistetaan Kotilieden artikkelissa. Imeltyminen tapahtuu amylaasientsyymin pilkkoutuessa lyhyemmiksi molekyyleiksi, muun muassa maltoosiksi. Toiveikkaana suuntasin kohti tutkimusprofessori ja kirjan Kemiaa keittiössä kirjoittajan Anu Hopian Molegyyligastronomia-sivustolle, josta odotin löytäväni yksityiskohtaista tietoa perunalaatikon kemiasta. Varsinaista blogipostausta aiheesta ei löytänyt, mutta keskusteluketju on valaiseva.

Tarvitset

• 2½ kg jauhoisia perunoita
• ¾ dl vehnäjauhoja
• Noin 3 dl keitinvettä
• Noin ½ l maitoa
• suolaa
• 1-2 rkl siirappia (tarvittaessa)
• muutama nokare voita

1. Pese ja kuori perunat ja keitä ne suolattomassa vedessä kypsiksi. Kaada keitinvesi talteen ja survo perunat.
2. Anna perunasurvoksen jäähtyä hieman kättä lämpöisemmäksi. Ohenna survosta parilla kolmella desillä lämmintä keitinvettä. Perunamassan pitää olla 55-70°C, jotta peruna imeltyy. Ei yli 75°C, jolloin perunalaatikko ei imelly.
3. Lisää massaan puolet vehnäjauhoista ja sekoita tasaiseksi.
4. Pane kannella peitetty perunamuusikattila noin 60°C:seen uuniin imeltymään.
5. Sekoita puolen tunnin kuluttua loput jauhot. Jatka imeltämistä vähintään 3-4 tuntia. Imeltyessään sose löystyy ja makeutuu.
6. Lisää massaan sen verran maitoa, että saat löysähkön, puuromaisen seoksen.
7. Mausta seos suolalla, lisää tarvittaessa siirappia.
8. Kaada seos voideltuun uunivuokaan vain puolilleen, sillä laatikko kuohuu ja kuplii kypsentämisen aikana. Jos haluat, pane pari voinokaretta pinnalle. Jos pinta tummuu liikaa, peitä. Paista laatikkoa noin 150°C:ssa pari tuntia.

Kommentit

Hämäläinen perunalaatikko on suomalaisen ruokakulttuurin helmi. Ja, kuten kumppanini silloin tällöin toteaa: sitä voisi tehdä muulloinkin, kuin jouluna. Aivan ehdottomasti oishikatta 5/5.

Vapun reseptikirja 2

Viihteen moniosaaja ja juontaja Vappu Pimiä jaksaa hämmästyttää. Hän kulkee ruokamaailmassa yhtä sulavasti kuin lukuisissa viihteen kiemuroissa. Pimiä julkaisi pyhäinpäivän kynnyksellä jo toisen kirjansa: Vapun reseptikirja 2.

From Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja II

Vapun reseptikirja 2 julkaistiin 30.10.2015.

Pimiä sai ensimaistiaiset ruoanlaitosta ja maittavasta ruoasta jo lapsuudenkodissaan. Keittiömestari-isä huolehti, että rakkaus ruokaan näkyi perheen arjessa. Nyt Vappu välittää samaa ilosanomaa omassa nelihenkisessä perheessään.

"Arjen ruokailu saattaa olla ainoa hetki, kun saman katon alla asuvat kokoontuvat yhdessä pöydän ääreen. Myös meidän perheemme vaihtaa kulumiset päivän kulusta päivällisen äärellä... Viivähdä hyvän ruoan äärellä, sillä se on yksi elämän suurista nautinnoista", Pimiä kirjoittaa esipuheessa.

From Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja II

Vappu Pimiä kirjansa julkistamistilaisuudessa Ravintola Salutorgetissa.

Nopeaa ja herkullista

Pimiän kirjan ideologiaan on helppo ihastua: herkullista ruokaa nopeasti ja lähikaupan raaka-aineista. "Jokaisella on oikeus hyvään ruokaan, eikä sen valmistaminen saa viedä puolta päivää", Pimiä kiteyttää.

Kirja on kavalkadi Pimiän lempiresepteistä höystettynä myös kansainvälisillä vaikutteilla. Kirja sai alkunsa Pimiän ollessa Dubain matkalla tammikuussa.

"Los Angelesissa viettämäni aika näkyy siinä, että hain inspiraatiota siellä vallitsevasta lehtikaalibuumista."

Minkä reseptien Pimiä itse toivoo nousevan esille kirjasta?

"Sain innovaation banaaniletuista ja kehitin banaanipehmiksen. Toivon, että siitä tulee hitti", Pimiä naurahtaa.

From Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja II

From Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja II

Kaipuu näyttävämpään visuaalisuuteen

Vapun reseptikirja 2 sisältää reilun kattauksen alkuruokia, keittoja, salaatteja, kalaa, lihaa, pastaa, lisukkeita ja pikkusyötäviä sekä makeaa.

Täydellinen tämäkään reseptikirja ei kuitenkaan ole. Visualistina olisin kovasti kaivannut koko sivun kokoisia ja mielenkiintoisemmista kuvakulmista otettuja kuvia eri ruokalajeista. Kuva on itselleni tärkein valintakriteeri, kun valitsen suosikkejani ruokapöytämme antimiksi.

Onnekkaasti ensimmäinen Äijäruokalassa kokeilussa ollut resepti – kokonainen uunibroileri – oli niin suussasulavan herkullista, että se sulatti paatuneimmankin kananvihaajan sydämen. Kirjan heikko visuaalisuus unohtui ja muutkin reseptit päässevät pian kokeiluun.

From Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja II

From Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja II

Nyt kun vielä jaksamme noudattaa Vappu Pimiän kokonaisvaltaista ruokailureseptiä: arkena kevyesti ja viikonloppuna pitkän kaavan mukaan herkutellen, elämää rullaa mukavasti.

Vappu Pimiän kirjanjulkistustilaisuudessa oli tarjolla avokadoleipiä, meetwurstitahnaa ruisnappien kera (herkullista!) ja mustikka-kardemummakakkua.

Vappu Pimiä: Vapun reseptikirja 2
Cozy Publishing

Karitsankyljyksiä punaviinikastikkeella ja tyrnipiparjuurivaahdolla

17.9.

Cono Sur: reseptikilpailu

Cono Sur järjesti pohjoismaisille ruokabloggaajille reseptikilpailun, jossa aiheena oli pohjoismainen lammas, peruna, omena tai lohi. Reseptin tulisi sopia Cono Surin viinien kanssa. Mekin päätimme osallistua ja Cono Sur toimitti meille Bicicleta Riesling ja Pinot Noir -viinit. Pohdittuamme asiaa päädyimme Pinot Noiriin, lampaaseen ja Heidin äidiltä saatuun tyrnimehuun. Stockmannilta löysimme karitsan kruunukyljyksiä.

Pimenevään iltaan ja alkuyöhön rakensimme parvekkeellemme illallisen.

Resepti

Punaviinikastike

pieni sipuli hienonnettuna
nokare voita
½ dl vettä
2½ dl punaviiniä
luraus härkäfondia
1 laakerinlehti
merisuolaa
vastajauhettua mustapippuria
maizenaa

Kuullota sipuli voissa, lisää viini ja vesi ja fondi. Mausta ja keitä kokoon. Suurusta maizenalla paketin ohjeen mukaan.

Uuniperunat

Harjaa perunat huolellisesti ja leikkaa ne pitkittäin halki. Aseta ne uunivuokaan kuoripuoli alaspäin. Mausta merisuolalla ja rosmariinilla. Valelle oliiviöljyllä. Paista puoli tuntia 250 °C uunissa.

Tomates à la provençale

Valmista kasvislisukkeeksi vaikkapa tomates à la provençale.

Tyrnipiparjuurivaahto

2 dl kuohukermaa
1 dl tyrnimehua
1 rkl piparjuuritahnaa
½ rkl agar-agaria

Vatkaa kerma vaahdoksi. Kiehauta tyrnimiehu ja sekoita siihen agar-agar. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita siihen ruokalusikallinen piparjuuritahnaa ja suurustettu tyrnimehu.



Stockan Herkun kuusi osoittautui olevan seitsemän, kun lihatiskillä laskettiin kyljyksiä. Mitä pienistä, ylimääräisen avulla toinen meistä sai herkullisen lounaan.

Karitsan kruunukyljykset

6 karitsan kruunukyljystä
mustapippuria
merisuolaa

Ota kyljykset lämpimään tuntia ennen kypsentämistä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Paista kyljyksiä keskilämmöllä muutama minuutti molemmin puolin.

Kommentit

Kilpailuruokien tekeminen on hieman pelottavaa: pitäisi olla hieman omaperäinen, mutta seurauksena voi olla omituinen ruoka. Tällä kertaa kokeilu meni kuitenkin hyvin, sillä makuyhdistelmä toimi. Ruoasta tuli erinomaisen hyvää. Toteutus ei mennyt täysin nappiin: vaahto olisi ollut edukseen pursotettuna ja annoskuvassa on toivomisen varaa. Äijäruokalassa jäätiin kuitenkin hyvälle mielelle: oishikatta 4/5.

Reseptiämme voi äänestää täällä.

Cono Sur Bicicleta Pinot Noir

Viini osoittautui maukkaaksi, mutta kevyeksi, kuten pinot noireilla on tapana. Konstailematon viini toimi hyvin ruoan kanssa.

Ravintola Muru – erityiseen herkutteluun

From Ravintola Muru 2013-08-24

Olemme ottaneet tavaksi yllättää toisemme joka kuun 24. päivä, koska tuolla päivämäärällä on meille erityistä merkitystä. Elokuun järjestelyvuoro sattui minulle. Rakastamme molemmat ruokaa, joten halusin viedä meidät hemmotteluillalliselle. Ystäväni kehuma Ravintola Muru oli houkuttanut ja pitkään, ja nyt oli mahdollista testata tämä ravintola.

From Ravintola Muru 2013-08-24

Jo ensimmäiset hetket Murussa osoittivat, että ravintolaa ei ole suotta kehuttu, eikä monen kuukauden jonoja tarvitse ihmetellä. Tarjoilija otti meidät heti huostaansa ja puhutteli miellyttävän rennosti, mutta samalla asiallisesti. Aistimatka herkkujen maailmaan alkoi.

Viiden ruokalajin illallinen

Valitsimme neljän ruokalajin päivän menun (52 euroa). Tarjoilija sai myytyä meille vielä tryffelirisoton (10 euroa). Emme yleensä ota alkudrinkkejä, mutta tarjoilijan näitä tarjotessa muutimme tapamme. Molempien drinkit oli hyvin sekoitettu. Niinikään tilasimme suositusviinit eri ruokalajeille, mikä oli ehdottoman hyvä, joskin kallis, päätös.

From Ravintola Muru 2013-08-24 Muru pyrkii tekemään mahdollisimman vaihtelevaa ja tuoretta ruokaa, joten menu vaihtelee päivittäin. Meidän herkkuillallisemme alkoi rapealla leivällä ja levitteellä. Tämän jälkeen saimme varsinaisen alkuruoan (ei kuvaa) unelmallisen ihanan valkoviinin kera. Koska kyseessä oli treffi- eikä ruokablogi-ilta, ruokien nimet ovat ehtineet unohtua. Yksi ei kuitenkaan unohdu: tryffelirisotto! Tämä risotto vei kielen mennessään. Enkä edes ole risottoihmisiä. Ensimmäistä kertaa ymmärsin tätä italialaisten herkkua.

From Ravintola Muru 2013-08-24

Risoton jälkeen nautimme pääruoaksi ankkaa (ei kuvaa). Punaviini oli yksi parhaimmista.

Pääruoan jälkeen meille tuotiin juustoja. Aivan ihanaa, että samalla illallisella voi saada sekä juustoja että jälkiruoan. Jogurttipannacotta toi sen viimeisen, pikantin i-pisteen aterialle.

From Ravintola Muru 2013-08-24

Arvio

Ennakko-odotukseni Murusta olivat kaiken lukemani ja kuulemani perusteella korkealla. Oli ilo huomata, että ravintola täytti odotukset ja jopa ylitti ne. Ruoka oli erinomaisen maittavaa. Ainoastaan liha oli kuivahkoa. Viinit sopivat erinomaisesti päivän menun kanssa. Palvelu oli rentoa ja samalla ammattitaitoista. Rentoudesta esimerkkinä on se, että tarjoilija polvistuu asiakkaan pöydän viereen jutellessaan pidemmän aikaa.

Lisäpisteitä ravintola saa Pentikin aterimista. Olen aina ihannoinut Pentikiä, enkä ole ymmärtänyt, miksi monet jättävät sen Suomen designin kerman ulkopuolelle. Kaunista ja tyylikästä muotoilua.

En yleensä koskaan anna Suomessa tippiä. Tällä kertaa annoin ja reilulla kädellä. Sitä ei tarvinnut miettiä hetkeäkään.

Uutta Muru-iltaa odotellessa. ;)

Narskujuusto kerman ja lakkahillon kera

From Äijäruokaa: Kuusamo 2013-07

Leipäjuusto on merkinnyt minulle perinteisesti kuivaa, suussa ikävästi narisevaa ainetta. Ennakkoluulojaan kannattaa silloin tällöin ravistella ja viikon reissulla Kuusamoon opin anopiltani, että leipäjuustoa voi tarjoilla kuumennettuna kerman ja lakkahillon kera. Apeltani puolestaan opin uuden sanan: narskujuusto. Kuvaavampaa nimeä ruoalle ei liene!

Tarvitset

Kuumenna uuni 250 °C.

leipäjuustoa
kermaa
lakkahilloa

Levitä leivinpaperia uunipellille ja pane leipäjuusto leivinpaperille. Lurauta kermaa reilusti päälle ja pane pelti uuniin kunnes kerma on saanut hieman väriä. Tarjoile lakkahillon kera.

Erittäin yksinkertaista ja erittäin herkullista. Oishikatta 5/5.

Grilliruokaa rapakon takaa: uudenlainen BLT

27.5. ja 9.6.

Blogirinki

Jokin aika sitten heräsi ajatus Blogiringistä, johon Äijäruokaakin sai kutsun. Pohdinnan jälkeen liityimme joukkoon, koska Blogirinki tuo myös bloggaajille uudenlaisen ja kiintoisan tavan tehdä sisältöyhteistyötä yritysten kanssa. Tämä blogaus on sponsoroitu hieman virallisemmin kuin jotkin harvat aikaisemmat blogaukset. Aiheena oli amerikkalainen kesäruoka, ehkä grillattu sellainen. Hellmann's-majoneesi raaka-aineena.

Pohdimme, mitä grillaisimme ja suuntasimme Memorial Daynä, jona Yhdysvalloissa on tapana grillata, New Yorkin Brooklyn Bridge Parkiin, jonka laitureiden viisi ja kuusi välissä on vapaasti käytettävissä olevia grillejä (säännöt).



Katkarapuja, maissia ja nautaa. Taustalla Manhattan Skyline.



Grillauskeli oli mitä mainioin, ja Hellman's-majoneesi toimi mainiona pohjana dipeille.



Ihmiset nauttivat kauniista kesäpäivästä.



Hyvän päivän ruoka-annista paras oli uusi idea. Yhdistimme New Yorkin suomalaisia juuria (niitäkin on!) BLT-leipään. (Lyhenne tulee sanoista bacon, lettuce, tomato.) Yritimme monella tapaa ja paras oli lopulta pienen saaristolaisleivän sisään tehty BLT, jossa oli lisäksi suolakurkkua.

Tarvitset

pieniä saaristolaisleipiä
Hellmann's-majoneeseja (käytimme Real, Chili, Touch of Garlic ja Garlic with Herbs -majoneeseja)
hyvää pekonia
suolakurkkua viipaloituna
salaattia
tomaatteja viipaloituna

Paista tai grillaa pekoni rapeaksi. Leikkaa leivät poikittain halki, paahda tai grillaa leipä, ja levitä majoneesia (yhtä laatua per leipä) leivän kummallekin sisäpinnalle. Lisää pohjapuolelle salaattia, pekonia, kaksi tomaattiviipaletta, kaksi suolakurkkkuviipaletta, uudelleen salaattia ja sulje leipä kannella.

Kommentit

Näistä tuli oikein hyviä. Sopii vaikkapa nopeaksi iltapalaksi hyvän amerikkalaisen pienpanimo-oluen kera. Leivät toimivat sekä grillissä että sisätiloissa tehtyinä, mikä tekee niistä kätevän ruoan suomalaiseen, vaihtelevaan kesäsäähän. Majoneeseja saa monenlaisissa purkeissa, pursotettavat pullot sopivat hyvin piknikille, jonne isompia lasipurkkeja ei kannata kantaa.



Päivän jännitysnäytelmänä toimi Brooklynin sillan lähettyvillä neljä paikoillaan leijuvaa helikopteria. CNN:n verkkosivut kertoivat, että syynä oli sillalla poikittain oleva rekisterilaataton auto, ja että silta oli suljettu. Palasimme Manhattanille eri reittiä emmekä saaneet koskaan tietää mistä tarkemmin oli kysymys.

Teksti ja kuvat: Heidi ja Ari

Yhteistyössä Hellmann's

Hirvipalapaisti

10.1.

From Äijäruokaa 2013-02

Saimme taannoin Heidin vanhemmilta hirvipaistin (kiitos!). Tammikuussa siitä syntyi juhlava illallinen ennen Heidin paluuta New Yorkiin. Reseptin löysimme googlella Valion sivuilta. Noudatimme reseptiä pääpiirteittäin - pienensimme sitä paistipalamme koon mukaisesti noin puoleen emmekä käyttäneet reseptin brändimerkkejä.

Tarvitset

Hirvipaistiin

500 g hirven paistia
1 sipuli
½ tl merisuolaa
vajaa ½ tl vastajauhetta mustapippuria
1 rkl riistafondia
½ tölkkiä tomaattisosetta
2 dl vettä
1 dl kermaa
1 dl sokeroitua mustaherukkamehua
1½ tl basilikaa
½ tl timjamia
1 rkl vehnäjauhoja
voita ja rypsiöljyä paistamiseen

Puhdista liha kalvoista ja leikkaa reilun kokoisiksi paloiksi. Kuumenna voi ja öljy pannulla ja ruskista liha pienissä erissä. Siirrä lihaerät kerrallaan pataan.

Hiennonna sipuli ja kuullota se. Siirrä pataan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää fondi, tomaattisose ja vesi.

Anna hirvipaistin kiehua hiljalleen kannen alla lihan mureudesta riippuen 1-2 tuntia kunnes liha on kypsynyt.

Lisää kerma, mehu ja kuivatut yrtit.

Sekoita vesitilkkaan jauhot. Kaada seos ohuena nauhana kastikkeeseen samalla sekoittaen. Anna kiehua 2-3 minuuttia. Tarkista maku.

Tarjosimme kokonaisuuden paistettujen salaatin, puikulaperunoiden, suolakurkkujen ja kanttarellikastikkeen kera.

Kermaiseen kanttarellikastikkeeseen

Äijäruokalassa tehdään kastikkeet yleensä kokoon keittämällä, mutta nyt kastiketta haluttiin enemmän, joten poikkeuksellisesti kastike suurustettiin beurre manié-suuruksella.

1 pieni pakasterasiallinen kanttarellejä
1 pieni sipuli
1 dl vettä
2 dl kermaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl voita
fondia
suolaa
vastajauhettua mustapippuria

Sekoita voi ja jauhot keskenään.

Sulata kanttarellit. Paista niitä kunnes niistä ei enää irtoa nestettä. Siirrä syrjään.

Hienonna ja kuullota sipuli. Lisää kanttarellit, vesi ja kerma. Mausta. Kiehauta ja lisää voi-jauhoseos. Keitä viitisen minuuttia.

Kommentit

Tästä tuli oikein hyvää.

Ravintola Töölönranta: brunssi

13.1.



Sukulaisiltani saamallamme herkuttelulahjalla (kiitos!) kävimme juhlistamassa hieman ennenaikaisesti ensimmäistä kihlajaispäiväämme ravintola Töölönrannassa. Olimme jo pitkään halunneet käydä testaamassa paikan brunssin.

Sunnuntain brunsissa on kaksi kattausta: kello 12 ja kello 15. Kello viisitoista on varsin myöhäinen ajankohta brunssille, mutta mitäpä siitä. Sunnuntaisin ei yleensä ole kiire mihinkään.

Brunssimenun pääruoat vaihtuvat viikottain, mutta alkuruoka- ja jälkiruokabuffet pysyivät samoina.

From Töölönranta 2013-01-13

Alkuruokalautanen

Kuten niin usein tämäntyyppisessä ruokailussa, skandinaavinen alkuruokabuffet miellytti meitä eniten. Se oli riittävän monipuolinen. Sana "saaristoleipä" vieraili keskustelussamme; se olisi sopinut joukkoon.

From Töölönranta 2013-01-13

Heidin karitsa

Heidin karitsa oli herkullista, mutta olisi voinut olla vieläkin enemmän medium. Alkuruokabuffet vei jälleen kerran voiton, kuten niin usein brunsseilla.

Tarjoilijan suosittelema täyteläinen punaviini oli aivan unelmallisen ihanan makuista. Harmillista, että viinin nimi unohtui kirjata ylös.

From Töölönranta 2013-01-13

Arin lohi

Lohi risoton kera oli maukas, mutta olisi saanut olla hieman vähemmän kypsennetty.

Jälkiruokalautasesta meillä ei ole kuvaa, mutta hedelmäsalaatti oli mukavan raikasta, kakku hyvää ja juustoihin voi aina luottaa.

From Töölönranta 2013-01-13

Ravintolan ulkopuolelta avautuu näkymä Helsingin keskustaan.

Kommentit

Pidimme. Ruoka oli hyvää, palvelu toimi ja viihdyimme erinomaisesti. Musiikkina soinut jazz oli miellyttävä yllätys.

Ravintola Töölönranta säilynee listallamme, kun haluamme hemmotella itseämme. Kesällä Töölönrannan brunssilla pääsee ruoan lisäksi nauttimaan upeasta Töölönlahden maisemasta.

Hotelli Klaus K: American Christmas Grill

From Äijäruokaa 2012-11

Äijäruokalassa korjattiin kaipuuta New Yorkiin Hotelli Klaus K:n American Christmas Grillissä torstaina yhdessä muiden ruokablogaajien kanssa hotellin kutsumana.

American Christmas Grill

From Äijäruokaa 2012-11

American Christmas Grill -ateriakokonaisuuden meille esitteli Filip Forsberg.

Tilaisuuden teemana oli amerikkalainen joulugrilliruoka. Samma på finska: paljon lihaa, hiukan kalaa ja vain kaksi kasvisruokalajia. En toista koko menua tässä. Sitä kannattaa käydä vilkaisemassa täällä.

Kattava alkuruokavalikoima

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

Alkuruoat lupasivat paljon, ja sieltä suosikkini löytyivätkin: ilmakuivattu kinkku, omenainen endiivisalaatti ja kalat – kuhachevice ja graavilohi.

Pääruokasuosikki: entrecoté ja cajun blackened lohi

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

Pääruoista meille tarjottiin ensin valmiit annokset valokuvattaviksi. Sen jälkeen jokainen sai eteensä pienet maistiaiset viidestä pääruoasta. Niistä mausteinen entrecoté ja cajun blackened lohi miellyttivät eniten, vaikka kaikki muukin oli hyvää. Lohesta pitää erikseen vielä mainita, että se ei ollut täysin kypsää. Minusta se olisi voinut olla vieläkin vähemmän kypsää, mutta se lienee ristiriidassa blackened-kypsentämisen kanssa ja saattaisi jakaa liikaa asiakkaiden mielipiteitä.

Pääruokien lisukkeina tarjoiltiin erinomaista bataattipyreetä parmesanilla ja valkosipulilla, ruusukaalia salsa verdellä, grillattuja vihanneksia vadelmabalsamiviinietikalla sekä perinteistä joulukalkkunan täytettä (muun muassa leipää, kanstanjoita, chilimakkaraa ja sipulia). Herkkua!

New York -juustokakku ja muita jälkiruokaherkkuja

From Äijäruokaa 2012-11

Blogaajia kameravarustuksen anonymisoimana. Blogaajille annettiin hyvin aikaa kuvaamiseen.

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

From Äijäruokaa 2012-11

Jälkiruokapöytä oli ylellinen konvehteineen ja New York -juustokakkuineen. Jätin sen kuiteknin varsin vähälle maistelulle, koska olin tässä kohtaa jo melkoisen täynnä. Oikein hyvää kaikki!

Kaikki oli hyvää, mikään ei tuottanut pettymystä. Jos ruoka ei aivan korkeimmille kulinaarisille kukkuloille yltänytkään, niin Klaus K:n joulumenua voi suositella lämpimästi varsinkin ihmisille, jotka eivät halua syödä perinteistä suomalaista jouluruokaa kuin vasta jouluna.

Tilaisuus oli poikkeuksellisen hyvin järjestetty. Kaikki oli sujuvaa; hotellilla ymmärrettiin tai hyvin nopeasti opittiin, millaista väkeä ruokablogaajat ovat. Kiitos Klaus K:n väelle mukavasta illasta ja herkullisesta illallisesta!

American Christmas Grill
4.–21.12. (lounas & illallinen)
Hotelli Klaus K, Bulevardi 2–4, Helsinki
Hinta 62 euroa / henkilö

Muut blogaajat tilaisuudesta

Hannan soppa
Pumpkin Jam

Rent Aleksanterin teatterissa

From Äijäruokaa 2012-10

Aleksanterin teatteri myöhemmin illalla

Tammikuussa kävimme katsomassa Broadwaylla upean Chicago-musikaalin. Chicago on kylmänkuuma, kyyninen ja loppuunhiottu. Loistelias.

Toukokuussa kävimme aivan erilaisessa musikaalissa: off-Broadway-esityksessä katsomassa Rentin. En oikein tiennyt, mitä odottaa. Toki englantilaisen The Who -yhtyeen fanina ajattelin, että Rentillä saattaisi olla jotain tekemistä Tommyn tai Quadrophenian kanssa. Nyt lauantaina minulla oli mahdollisuus käydä katsomassa Rent myös Aleksanterin teatterissa.

Rent: AIDS, huumeet ja vuokrarästit

Rent sijoittuu New Yorkin Manhattanille, East Village -kaupunginosaan, joka vielä musikaalin syntyaikaan 1990-luvulla oli boheemia taiteilijoiden aluetta hyvien ja kunnollisten ihmisten asuessa Jossakin Muualla. Tarina rakentuu kolmen epätavallisen pariskunnan elämän ympärille.

Musikaalissa riidellään raivoisasti ja rakastetaan yhtä voimakkailla tunteilla. Neljä kuudesta on HIV-positiivisia.  AIDSin ohella elämää hankaloittavat huumeet ja vuokrarästit. Karheudessaan Rentissä on sitä, mitä Chicagosta puuttuu: välittämistä, toivoa ja lämpöä, vaikka kuolema AIDSin muodossa onkin koko ajan läsnä.

Would You Light My Candle

Rent Nederlander Theatressa Manhattanilla (me emme käyneet täällä). © deeptrivia 2005, public domain.

From Äijäruokaa 2012-10

Tägätty seinä teatterissa, jossa kävimme katsomassa Rentin.

From Äijäruokaa 2012-10

Minä New Yorkin teatterin kulmalla. © Heidi

Off-Broadway Rent oli hieno ja se onkin erään newyorkilaisen ystävämme lempimusikaali. Minulle se oli kuitenkin vaikea seurattava vieraalla kielellä: vaikka olenkin koko ajan tekemisissä englannin kanssa niin on eri asia lukea teknistä dokumentaatiota, runoja tai katsella teksitettyä elokuvaa kuin katsella ja kuunnella musikaalia, jossa tapahtuu koko ajan jotain.



Light My Candle oli minun suosikkikohtaukseni New Yorkissa.

Oisko sulla tulta?

Helsingin tuotannon virallinen traileri

Marco Bjurström tuottama ja ohjaama Rent osoittautui kerta kaikkiaan oivalliseksi ja upeaksi esitykseksi. Kaikki laulut oli käännetty suomeksi, joten musikaalia on helppo seurata. Yleisö viihtyi ja taputti esiintyjät laulamaan Seasons of Loven vielä yhden ylimääräisen kerran.

Esiintyjät olivat tasokkaita; erityisesti voi mainita transvestiitti-Angelia esittävän Peter Pihlströmin suorituksen, mutta hän ei suinkaan ollut ainut osassaan erinomaisesti onnistunut näyttelijä.

Lauluista jäivät selvimmin mieleen Light My Candle, Seasons of Love ja Over the Moon. Laulajista nousivat esiin Saana Liikanen ja Mikko Nuopponen.

Rent pyörii vain vähän aikaa, viimeinen esitys on jo 8.11. Lisätietoja saa teatterin sivuilta ja musikaalin sivuilta. Kävin lauantain esityksessä ja joitakin paikkoja oli vapaana eli kannattaa olla nopea. EDIT: musikaalin Facebook sivuilla kerrotaan, että Rent jatkuu helmi-maaliskuussa:"RENT jatkuu 27.2.-16.3.2013 Aleksanterin Teatterissa!"

Be there, or be a rectangular thyng! Äijäruokala suosittelee.