Inkivääripossu

Inkivääripossu kuuluu herkkuihini. Helppoa ja yksinkertaista. Parasta tähän ruokalajiin on porsaan ulkofile sillä siitä saa kauniita isoja, ohuita siivuja toisin kuin sisäfileestä. Kuvan inkivääripossu on reunoiltaan vähän kärähtänyt, mutta se maistui silti mainiolta. Liian kypsäksi ei pidä paistaa possuakaan. Kun kerran otetaan hengiltä toinen eläin niin kunnioitetaan sitä edes sen verran, että yritetään tehdä siitä hyvää ruokaa.

Resepti on kotoisin Machiko Yamada-Alhon keittokirjasta Japanilainen keittokirja, joka todellakin kannattaa hankkia. Minulla on alkuperäinen versio, mutta kirjasta on otettu kovin erinäköinen, mutta sisällöltään ilmeisen samanlainen uusintapainos. Yamada-sanin keittokirja sopii hyvin Suomeen ja resepteissä on muunmuassa silakkaa.

Inkivääripossun teen näin: leikkaan inkiväärin ohuehkoiksi puikoiksi (julienne), possun mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Hiukan öljyä wokille, lisään inkiväärin kuumaan wokkiin ja nostan inkiväärin wokin reunoille kunhan inkivääri on saanut väriä ja sen jumalainen tuoksu leijuu ilmassa. Paistan possusiivut, siirrän ne wokin reunoille, lorautan soijaa wokin paljasta pintaa kohti. Maustan miedosti mustapippurilla.