Zagat ja ravintola Topaz

15.1.








Turistikauden ulkopuolellakin Love-patsas on jatkuvan vierailijoiden virran kohde. Tungosta ei ollut, mutta hiukan kuvaan pääsemistä piti jonottaa.

Matkalla Love-patsaalle katselimme samalla mihin menisimme lounaalle ja paikaksi valikoitui sattumalta matkan ainoaksi thai-kokemukseksi jäänyt Topaz.



Kadulla poliisit päättivät, että on hauska hetki soittaa pillejä ja leikkiä.

Zagat

Zagat on Zagat-nimisen pariskunnan opas ravintoloihin, joista arvosteluja kirjoittavat asiakkaat. Ennen matkaa kuvittelin, että kyseessä on puhtaasti newyorkilainen ravintolailmiö, mutta Zagat-arvosteltuja ravintoloita löytyi myös Bostonista ja kaupan hyllyillä näkyi myös shoppailuversiota Zagat-oppaasta.

Topaz

Zagat löytyy myös verkosta ja Topazia se arvostelee
näin. Verkkosivut paljastavat mistä kaikkialta arvosteltuja ravintoloita löytyy. Lista on paljon pidempi kuin New York ja Boston.



Alkupalaksi rapeaa vaahtomuovia dippikastikkeella. © Heidi.



Heidin naudanliha-annos. © Heidi.



Minulle paistettua riisiä äyriäisillä. © Heidi.

Sokkona valitun ravintolan nopea lounas ilahdutti laadullaan. Erityisesti muistan Heidin annoksen lihan mureuden.

I Wasn't Lost, New York Was Dislocated

Lounaan jälkeen tiemme erosivat hetkeksi ja olin ensimmäisen kerran yksin liikenteessä yhdessä maailman suurimmista kaupungeista tehtävänäni löytää viisi metriä (15 jalkaa raksuttivat aivoni) kategorian viisi tai kuusi eetterikaapelia. Päädyin 7. avenuelle, jossa on runsaasti lupaavan oloisia kauppoja, mutta vain kolmimetrisiä johtoja. Koska Äijäruokalan perinteisiin kuuluu eksyä jokaisessa uudessa kaupungissa lähdin ajatuksissani kävelemään katua kun olisi pitänyt kävellä puistokatua tai toisin päin. Lopputulos oli se, että missasin tapaamisen enkä edes sisäistänyt paljonko kello on. Anteeksi. Muistiinpanoilla ja kauko-ohjauksella löysin illan myöhemmän tapaamispaikan, josta kirjoitan myöhemmin.