lauantai 25. helmikuuta 2012

Keskuspuistossa



Imagine helmikuussa 2012. © Heidi.

New Yorkin keskuspuistosta tuli minulle tärkeä paikka. Tässä joitakin kuvia paikoista, joista ei ole tullut aikaisemmin kirjoitettua.

Sheep Meadow





Sheep Meadow'lla ja Keskuspuistolla on värikäs historia, josta voi lukea vaikkapa CentralPark.com:sta tai Wikipediasta.

Karuselli





Karuselli ei ainakaan remontin aikana suljettuna vastannut lainkaan mielikuviani. Talvella se on ymmärrettävästi auki satunnaisesti sään salliessa. Mielenkiintoinen ja merkillinen yksityiskohta on se, että J.D. Salingerin klassikon Sieppari ruispellossa mukaan karuselli soittaa kappaletta Smoke Gets in Your Eyes, jota on mahdoton mieltää lasten, karusellin kohdeyleisön, kappaleeksi.



Vuoden 1925 seerumijuoksu





Keskuspuistosta löytyy Balton patsas, joka lienee kuuluisin olemassa oleva patsas koirasta. Balto oli yksi niistä koirista, jotka osallistuivat seerumin kuljettamiseen Anchoragesta Nomeen vuoden 1925 seerumijuoksussa.












Patsas yksin ja toisessa minä mittakaavana. Jälkimmäinen kuva on © Heidi.


Dedicated to the indomitable spirit of

THE SLED DOGS

that relayed antitoxin six hundred miles over rough ice

across treacherous waters through Arctic blizzards from

Nenana to the relief of stricken Nome in the

Winter of 1925


ENDURANCE FIDELITY INTELLIGENCE


En ollut unohtanut patsasta, mutta olin unohtanut sen sijaintipaikan. Onneksi veljeni muistutti minua siitä. Siperianhuskyt ovat minulle rakkaita otuksia ja olen toiminut silloin tällöin veljeni handlerina ja olen ajanut kokonaista yhden kilpailun itsekin.

Sekalaisia kuvia





Hevoskärryjä Manhattanilla näkee yllättävän paljon.



Madonnan penkki.



National Park Service töissä.

Jossain täällä eräs tuttavapariskunta käveli metallityylisesti pukeutuneena törmäten kävelyllä olevaan isään ja poikaan. Poika oli kysynyt isältään:"What are those?", johon isä oli vastannut "Vampires."



Puisto on täynnä oravia.



Eikä huskykään ole harvinainen näky. Amerikkalaiset siperialaiset ovat lähes poikkeuksetta näyttelylinjaa. Onko arktisen koiran paikka kaupungissa, jossa yli 30 °C lämpötilat ovat kesäisin normaaleja?



Edellisen kuvan orava juoksi koiraa puuhun karkuun. Turvallisesta paikasta voi sitten huudella isommalleenkin.





Kaupungin nurjia puolia.

Kadulla leijuu usein pilven haju. Ei, minä en siihen kamaan koske. Tupakointi sen sijaan tuntuu olevan harvinaista: eräskin suomalainen tuttavani kertoi kuinka kävi tupakalla newyorkilaisen baarin ulkopuolella ja oli ainut, joka poltti. Portsarikin kuulemma otti muutaman metrin etäisyyttä.



"Concretes"?



Monttu.

Kadut ovat täynnä tällaisia ansoja. Tämä on vielä helppo, koska luukut ovat ylhäällä. Ilman varoitusta olisin tuskin päässyt New Yorkista ehjänä kotiin.

tiistai 21. helmikuuta 2012

Kolmen juuston pihvit



Helmikuun ruokahaasteen aihe on viimeinen ateria. Kysymys kuului


Mitä söisit viimeisellä ateriallasi rakkaimpasi kanssa? Mitä sinä valitset ruoaksi jos edessäsi olisi viimeinen ateria pitkään, pitkään aikaan tai se mitä syöt on viimeinen syömäsi ateria ikinä? Mitä söisit mieluiten?


Olemme varsin kaikkiruokaisia ihmisiä, mutta olemme enemmän suolaisen kuin makean perään. Ensimmäinen yritykseni tämänkertaiseen ruokahaasteeseen oli kuitenkin new york -tyylinen juustokakku - juustokakut kun meihin juuston ystävinä uppoavat oikein hyvin. Kakku kuitenkin räjähti irroittaessani sitä vuoasta eivätkä makuyhdistelmätkään toimineet, joten edessä oli joko haasteen skippaaminen tai uusi yritys.

Perinteeksi muodostunut varhaisaamuinen Atlantin ylitse chattaus tuotti ideanpoikasen, joka kypsyi päivän aikana kolmeksi juustoksi.

Tarvitset





kahdelle

Salaatti



2 kpl 5 cm kurkkua
1 tomaatti
jäävuorisalaattia
tuorejuustoa
mustapippuria
tilkka sitruunamehua
yrttimausteöljyä
chili-inkiväärikastiketta

Revi salaattia suikaleiksi. Leikkaa tomaatti sektoreiksi. Koverra kurkkupätkien sydän lähes pohjaan asti ontoksi. Sekoita juusto, sitruunamehu ja mustapippuri ja täytä kurkut. Sekoita öljy ja chili-inkiväärikastike. Rakenna salaatti ja pirskota kastiketta sille.

Pihvit



4 kpl pieniä naudan sisäfilepihvejä
2 ohutta viipaletta mustapekkajuustoa
2 ohutta viipaletta valkohomejuustoa

Paista pihvit. Kun ne ovat melkein valmiita lisää juustoviipaleet pannulle ja paista hetki, jotta juusto lämpiää ja saa hiukan väriä.

Tarjoile lämpimiltä lautasilta kynttilänvalossa.

Kommentit



Pihvit toimivat ja juustot täydensivät miellyttävästi toisiaan, mutta juustot jyräsivät salaatin lähes täysin. Juustot riittivät hyvin pihvien ainoaksi kastikkeeksi ja mausteeksi. Tätä saa siis vielä harjoitella, kehittää ja salaatin asetteluakin on syytä opiskella. Oishikatta 3/5 siis.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Ravintola Allotria



Kävin viime viikolla toisessakin "uudessa" lounaspaikassa, ravintola Allotriassa, joka oli bussin ja ratikan ikkunasta vilkuiltuna näyttänyt viihtyisän oloiselta paikalta.



Keskustasta katsoen Allotria saattaa vaikuttaa kaukana olevalta, mutta paikka on näppärästi muutaman minuutin metromatkan ja lyhyen kävelyn päässä. Sen verran matkaa kuitenkin on, että kiireisiin päiviin Allotria ei mahdu.

Paikan sistus on siisti ja klassisen suomalainen ja astiasto Iittalaa.



Lounaslistan verkkoversio herätti lievää kielellistä epätoivoa peunamuuseineen ja dijon porsaanfileineen, mutta itse annos osoittautui miedon sinappisen miellyttäväksi. Salaatti oli tuoretta ja kuuleman mukaan itse leivottu leipä oli hyvää. Äijäruokala suosittelee. Hauen tietotoimisto mainitsi lounaan epätasaisuudesta ja kehui à la cartea. Kyllä, tänne voisi piipahtaa joskus illalla teelle tai syömään.


View Larger Map

lauantai 18. helmikuuta 2012

Ravintola Bravuria



Kävimme vuodenvaihteessa ennen leffaa välipalalla ravintola Bravuriassa ja pidin paikan väljyydestä, rauhallisuudesta ja sopivan hämärästä valaistuksesta. Juustokakku oli hyvää. Oli siis luontevaa käydä testaamassa Bravuria myös lounaspaikkana.



Ravintola ei voi olla kovin paljon keskeisemmällä paikalla kuin Salomonkadun alussa.



Ravintolasta saa kassalta muovisen kortin, joille ostokset merkitään laitteilla. Lähtiessä kortti luetaan ja lasku maksetaan. Tästä tulee hiukan kliininen tunnelma. Ruoka tilataan tiskeiltä ja se valmistetaan asiakkaan silmien edessä. Minulle pastan teki enimmäkseen englantia puhunut mies vaikka hän kysyikin suomeksi "Valkosipulia?" Annokset kannetaan itse pöytään.

Ravintola on siisti ja asiallinen. Pasta oli hyvä vaikka chili olikin varsin hallitseva elementti. Viihtyisyyttä päivällä ainakin tällä kertaa laski paikan levoton äänimaailma, jossa viereisen pöydän seurue ja musiikki muuttivat ilmapiirin kakofoniaksi, joka ei oikein sopinut mielentilaani. Uudestaan? Illalla, ilman muuta, päivällä, tuskin.


View Larger Map

Blogging and Images for a Geek



A little funny little piece of New York at the Railway Station of Helsinki: A Grand Central Terminal clock. I used the images of this clock to test the script.

While I enjoy taking photographs a lot their trivial manipulating annoys me: scaling and rotating which usually suffices for a blog post takes a lot of precious time. Modern DSLRs are that good. It makes sense to automatize some of this process and Python spiced with PIL and pyexiv2 is a fine solution.

So what I wanted was just a simple tool which scales the size down and rotates the images according to the EXIF data. Before I had an earlier version of this script I worked like this:

I copied the pictures from my camera to my computer to a directory named like 2012/02/Title of the Post/orig. The pictures are in JPG and RAW formats.
I I hard linked the JPG images from the directory orig to directory cand.
I used Gwenview, a nice KDE image viewer, to select and delete the pictures from the cand directory.
Then I used Gimp to scale and rotate the images. This can be easily done from Gwenview.

But eliminating phases two and four are trivial so let's get to work.

Installation



I'm a unix/linux geek and I use a recent Kubuntu for my everyday computing needs so installing all this software is very straightforward.


0 root@caol-ila:~
# apt-get install python-imaging python-imaging-doc python-imaging-doc-html python-pyexiv2 python-pyexiv2-doc


After a few hours of hacking the code was ready for use. It's a rather typical, compact Python code. It's written for personal use so the testing was pretty slight. If you use it and find bugs I would appreciate email to hauva@iki.fi.

Download.

On the Net



Some market speak for pyexiv2

tiistai 14. helmikuuta 2012

Valentine's Day

Valentine's Dayhin taisin törmätä ensimmäisen kerran pikkulapsena Schultzin sarjakuvissa ja muistan kuinka minua hivenen ärsytti kun se lanseerattiin Suomeen ystävänpäivänä, merkityksensä matkalla muuttaneena. Nipopipon jätin kuitenkin tässä asiassa viime vuosituhannelle.

Tammikuussa Antlantin takana ostimme sydämenmallisen suklaarasian ja ihmettelimme suklaarasian konvehtien parittomuutta - sitä ei oltu selvästikään tarkoitetettu kaksin syötäväksi vaan lahjaksi sille sydänkäpyselle. Koska välissämme on valtameri jatkoimme suklaansyömisen sijasta teinimatkaamme tekemällä maanantaina yhdessä muistoksi kortin (tässä kohtaa setä punastelee), joka löytyy täältä. (Tässä kohtaa setä punastelee lisää, onko tämä nyt aikuisten hommaa?)



Happy Valentine's Daytä! Hyvää ystävänpäivää, kumpaa sitten vietättekin. Tai molempia. Tänään lupaan vihdoinkin kokata teemaan sopivaa kuukauden ruokahaastetta.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Bye, bye, New York, bye, bye...



Sää oli mitä parhain ja 9/11 Memorialilta kävelimmekin länteen rantaan ja siitä Battery Parkiin ja metrolle, jolla menimme New York Universityn lähellä olevaan ravintola Dojoon välipalalle. Matkan ainoa(!) juustokakku oli oikein hyvä. Metromatka kotiin meni tupaten täynnä olevassa metrossa enkä päässyt istumaan. No, enpä sitten voinut nukahtaa vaunuunkaan... Kovin suurta vastoinkäymistä ei olisi tarvinnut tulla niin New York olisi saanut kokea suomalaisen itkipotkuraivarin. Muistorikkaan ja kauniin matkan viimeinen päivä oli ohi.










Ei ollut kovin vaikeaa arvata etukäteen tutustumattakin, että Battery Parkista löytyy rannikkopatteri.



Näyttävää akrobatiaa puistossa.
























Postivaunuja odotellessa.





Heidiä huvitti, hiukan minuakin, mutta en minä silti ole vanha. Minä olen pitkäaikainen!

9/11 Memorial















Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...