Torstaina koitti minulle aika lähteä kotiin. Olin ostanut aika paljon New Yorkin alennusmyynneistä ja Bostonin ja New Yorkin museoista vaatteita ja seurauksena oli radikaalisti lihonut matkalaukku, joka rehellisesti sanottuna olisi jäänyt minulta pakkaamatta. Minä olisin luovuttanut ja lähtenyt matkalaukkukauppaan, mutta Heidi viikkasi vaatteet siististi (ei ominta alaani) ja sai lievää väkivaltaa käyttäen laukun kiinni. Meillä ei lasketa, mutta taidan olla monta hetkeä keittiöpalveluksessa ennen kuin olemme tasoissa.
JFK
Terminaali 8, jolta Finnairin koneet lentävät, on ennen turvatarkastusta pelkkä halli ja siksi ateriointi ja ostokset pitää hoitaa joko jossain toisessa terminaalissa tai turvatarkastuksen jälkeen. Jälkimmäinen ei ollut vaihtoehto koska olin lentämässä yksin.
Air Train kiertää lentokenttää tavalla, joka ei ole tullut minulle aivan selväksi, mutta koska maksu tapahtuu joko Howard Beachin tai Jamaican asemalla, voi junalla liikkua ilmaiseksi terminaalien välillä ja menimme syömään suositeltuun terminaali neloseen.
Club 837
Club 837, JFK © Heidi.
Pienen kiertelyn jälkeen valitsimme ruokapaikaksi parhaalta näyttävän Club 837 -ravintolan ja matkani päättyi siihen mistä se alkoikin: hampurilaiseen, matkan toiseen.
Takana Second Avenue Burger ja edessä 837 Club Burger.
Heidin Second Avenue Burger (sinihomejuustoa ja pekonia) ja minun 837 Club Burgerini (ilmakuivattua kinkkua, paahdettua punaista paprikaa, pestoaiolia ja fontina-juustoa) olivat hyviä vaikka eivät Back Fortylle pärjänneetkään. Kyllä amerikkalaiset osaavat hampurilaisensa tehdä. Palvelu oli ystävällistä.
Mukaan sain surumielisen näköisen koiran. © Heidi.
Ravintolan tunnelmaa täydensi meille sopiva taustamusiikki: jazz. Aterian aikana pyörähti digitaalisella lautasella ainakin klassikko They Can't Take That Away from Me.
Matka kotiin
Haikean eron jälkeen menin turvatarkastukseen, jonka olisin mokannut ilman tarkkasilmäistä vartijaa "Don't forget your jacket, sir." ja notkuin kentällä pari tuntia koska kone oli myöhässä. Kentän kirjakaupasta pääsin ulos hämmentävän vähällä rahanmenolla - kaksi keittokirjaa: Southern Kitchen ja kakku(!)kirja. Jälkimmäisestä on tarkoitus oppia tekemään juustokakkuja, joihin syntyi himo ennen matkaani.
Onnekseni en saanut ketään koneessa viereeni ja reippaan myötätuulen ansiosta kone oli Helsingissä vain vartin myöhässä. Kahden viikon aikana Helsinkiin oli ilmestyt talvi ja taksikuskin mukaan 40 cm lunta. Koti tuntuu kuitenkin neljän viikon yhdessä asumisen jälkeen hiljaiselta ja tyhjältä, mutta ei auta kuin asennoitua siihen että kaksi tai pahimmassa tapauksessa neljä kuukautta kuluu nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti