Linnakeikka

Heidi & Fabio Duo. Kamera unohtui valitettavasti aamulla kotiin.

Joitakin vuosia sitten törmäsin pikkujouluissa Lime Hill Quartetin solistiin Heidi Lehmuskumpuun ja meille syntyi hämmentävän nopeasti luottamuksellinen ystävyyssuhde, jossa voi puhua aivan mistä tahansa. Aloin käymään Lime Hill Quartetin keikoilla, joista toistaiseksi vaikuttavin on ollut yhteiskonsertti Millhill Big Bandin kanssa alkuvuodesta 2010. Konsertin karonkasta muistan hämmästyksen siitä kuinka paljon useampi kymmen jazz-muusikkoa kertoo muusikkovitsejä ja sen kuinka kysyin big bandin johtajalta Kimmo Leppälältä:"Mikä on big band?" Sain kommentin:"Hyvä kysymys.", erittäin mielenkiintoisen varttitunnin esitelmän, mutta en oikeastaan vastausta.

Kun ystäväni lähti joksikin aikaa New Yorkiin hän piti läksiäisensä ravintola Jailbirdissä, jossa kävin silloin ensimmäisen kerran. Ravintolan hieman erikoinen nimi selittyy sillä, että ravintola on tehty Nokan eli entisen Katajanokan lääninvankilan tiloihin. Me, jotka olemme koukussa Mika Kaurismäen elokuvaan Arvottomat, muistamme kohtauksen, jossa Manne sanoo:Niin kuin kolme kuukautta Nokalla? Sama paikka.

Tällä kertaa syy vierailuun oli Heidi & Fabio Duon keikka: bossa novaa groove-maustein, joka pidettiin Jailbirdin tunnelmallisella terassilla. Olutvalikoimaan en alkuillan kuumuudessa edes vilkaissut, mutta hanasta löytyi Crowmoore-siideriä. 6,50 €/4 dl on Suur-Kallion hintoihin tottuneelle hieman arvokas, mutta kaupungin kalleimpiin alueisiin kuuluvassa Katajanokassa hinta on säädyllinen.

Duo esitti kaksi settiä kappaleiden kielten ollessa englanti ja portugali enkä hämmästynyt kun alkoi Summertime. Heidin jo ennestään hyvä lauluääni on kehittynyt sitten viime kuuleman ja Fabio de Oliveira osoittautui erinomaiseksi kitaristiksi. Tämä oli hyvä keikka.

Jailbirdin ruoka

En enää muista mitä söin ensimmäisellä kerralla Jailbirdissä, mutta hyvää kabinetissa nautittu ruoka oli. Tällä kertaa söimme varsinaisessa ravintolatilassa, jossa aluksi huomaa ilmassa vienosti leijuvan tiilentuoksun, joka ensin hieman häiritsee kadoten hetken päästä huomaamattomuuteen.

Ruokalajin valinta ei ollut helppoa, mutta päädyin lopulta annokseen, jossa oli paistettu lohimedaljonki, korvasienikastiketta, juureksia ja uuniperuna. Kalan kypsyysaste oli hyvä, juurekset sopivan al dente. Uuniperuna olisi mielestäni saanut olla hivenen kypsempi, mutta ei se raaka ollut. Erinomainen annos ja muutkin olivat tyytyväisiä annoksiinsa. Koska olen onnistunut laittamaan tänä vuonna pari kertaa sammakon suuhuni näytin Heidille etukäteen tekstini jotten tekisi sitä taas, mutta hän halusi vain lisätä kehuja omasta annoksestaan liha oli kerrankin oikea medium-, josta verta tihkui.

Palvelu hieman töksähti aluksi, mutta kun kommunikaatiokatkos oli käsitelty se oli hyvää. Tarjoilijoista jäi erityisesti mieleen sympaattinen hyvää suomea puhunut turkkilaismies.