 |
| From Äijäruokaa |
Resepti on peräisin Carole Clementsin ja Elizabeth Wolf-Cohenin kirjasta Ranskalainen keittiö. Quiche savoyarde. Mieleen muistuu mainio perunagratiini gratin savoyard. Onko kyseessä ylimääräinen, unohtunut 'e' vai ranskankielen ominaisuus, en tiedä. Minähän en valitettavasti ranskaa osaa kuin irtosanoina. "Vin rouge" ja muuta sellaista. Joka tapauksessa S-sana tarkoittanee savoijilaista tai Savoijin tapaan.
Tämän minulle kokeellisen quichen juusto on gruyère, johon olen aikaisemmin tutustunut vain fonduessa ja tein sen juhlistaakseni tänään alkanutta kesälomaani.
Reseptiä modasin käyttämällä hiukan enemmän juustoa eli koko juustopalan noin 170 g ja paistoin aika lailla eri tavalla koska quiche näytti olevan kypsä, mutta ei näyttänyt saavan väriä. Suolan jätin pois kuten juustoisissa quicheissä aina ja suolaa tähän toi lisää vielä pekoni. Alkuperäisessä reseptissä käytettiin persiljaa koristeluun, mutta en oikein välitä tuoreessa persiljasta vaan mielelläni käytän tuoreen persiljan uunissa vaikkapa osana tomaattien täytettä.
Tarvitset
Esipaistetun voitaikinapohjan. Kts. alta hiukan poikkeava käsittelytapa.
1 rkl dijonsinappia
175 g amerikanpekoniviipaleita silputtuina
1 sipuli silputtuna
3 munaa
3½ dl ruokakermaa
150 g gruyère-juustoa kuutioina
mustapippuria
Vuoraa pohja alumiinifoliolla ja täytä vuoraus herneillä. Paista kymmenen minuuttia ja poista herneet ja folio. Sudi taikinakuoren pohja sinapilla ja paista vielä viisi minuuttia.
Paista pekonia paistinpannussa keskilämmöllä silloin tällöin sekoittaen kunnes se on rapeaa ja ruskistunutta.
Nosta pekoni pannusta valumaan talouspaperin päälle. Kaada suurin osa rasvasta pois pannusta, lisää sipuli ja paista miedolla lämmöllä kunnes sipuli on hyvin pehmää ja kullankeltaista.
Vatkaa yhteen munat ja kerma ja mausta seos pippurilla.
Ripottele puolet juustosta taikinakuorelle. Levitä juuston päälle sipuli, sitten pekoni ja sitten loput juustosta. Kaada päälle munaseos ja paista 35-45 minuuttia 175-asteisessa uunissa. Itse totesin 55 minuutin kohdalla, että näyttää valmiilta, mutta väriä saisi olla vähän pinnassa, nostin lämpöä 200 asteeseen ja paistoin vielä hetken.
Kommentit
Tästä tuli minusta oikein hyvää. Sanotaan, että oishikatta neljä. Työtoverit pitivät myös kovasti.
3 kommenttia:
Olen tosi iloinen kun löysin blokisi, kunnon äijäruokaa! Ajattelin tehdä juusto-olut-keittoa miehelleni, kun ei raukka ole koskaan saanut juustokeittoa :-D
Juu, on ranskan kielen omalaatuisuus tuo kadonnut e - quiche on feminiini, joten adjektiivi tulee een kanssa, gratin maskuliini, adjektiivi ilman eetä.
One lives and learns, at any rate you live. You also panic. kirjoitti Douglas-setä. Kiitos selityksestä! Mutta miksi gratiini on maskuliinii ja quiche on feminiini? Minusta kummatkin ovat äijäruokaa!
Hmm, nyt blogiani seuraa jo kaksi kettunaista - taidan tietää mistä pitää blogata seuraavana viikonloppuna, jotta en saa kettujen vihaa päälleni.
LOL kunhan vain kokkaat ja blokkaat ;-)
Mieheni epäili että quiche voisi olla feminiini, koska se on leivonnainen, mutta keksit ja kakut on maskuliineja. Minä luulisin, että se on feminiini, koska se täytetään...
Lähetä kommentti