perjantai 24. heinäkuuta 2009

Dementoitunutta itsehäpäisykokkausta

Pyrin yleensä siihen, että kirjoitan blogauksen rungon jo ennen kuin käy kaupassa. Teksti toimii ostoslistana ja pohjana sille toivottavasti syvää intohimoa tihkuvalle tulevalle blogaukselle. Mutta nyt sorruin olemaan muutaman kerran laiska ja sitten kun on tarkoitus blogata en enää oikein muista mistä on kysymys. Ei näin, ei näin. Saisinko piiskaa?

Chimichurrikana





Sain aamulla kummallisen himon saada rosé-viiniä Anjousta, sitä jota d'Artagnanilla ja kumppaneilla oli tapana lipittää ainakin Äijäruokalan mielikuvituksen mukaan. Sitä tuli sitten haettua pullollinen kaupasta.



Marinoin kanan rintafilettä chimichurissa, makeassa thaichilikastikkeessa, mustassapippurissa ja suolassa. Muistaakseni. Laitoin samaan 200 °C-uuniin kahtia leikatun tomaatin ja herkkusienen, joiden leikkaupinnat olin maustanut suolalla ja mustapippurilla.

Kastikkeena toimi kylmä limen mehulla maustettu ranskankerma.

Tästä tuli kyllä hyvää, pitänee ottaa uusiksi, jotta saisin järkevän blogauksen aikaiseksi.

5 kommenttia:

Nelle kirjoitti...

kesällä saa muisti katketa. Eikös se ole koko kesän ja loman tarkoitus - etä rutiinit katkeaa hetkeksi. Itselläni on onnistunut toistaiseksi hyvin ;)

Veera kirjoitti...

Mulla ei useinkaan ole ihan tarkkaa hajua mistä oli kyse kun alan keitoksiani blogata. :)
Kun ottaa tarkan valokuvan, niin muistaa paremmin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Desormais je bois d'Anjou ou d'Arbois..

Ketturouva kirjoitti...

Mä voin tulla piiskaamaan. :)

Olen kyllä aina kuvitellut että muskettisotureiden juoma viini oli punaviiniä.

Ari Makela kirjoitti...

Nelle, mulla on vielä viisi työpäivää lomaan.

Veera, olet oikeassa, mutta kun odottaa liian kauan valokuvatkaan eivät enää oikein riitä.

Minun hyvin vähäinen keittiöranskani ei riitä saarikowskin ymmärtämiseen.

Kiitos, Kettu. Muistan lupauksesi!

Mitä viiniin tulee niin kyllä minäkin ajattelin alunperin punaviiniä, mutta sitten tykästyin noihin Anjoun rosé-viinehin (teknisesti laadukkaita, harmittomia viinejä, jotka sopivat tietynlaisiin ruokiin) ja sen jälkeen herrat d'Artagnan, Athos, Porthos ja Aramis ovat mielikuvissani juoneet Anjoun roséta.