Viikonloppuna pidettiin ruokablogaajien perinteinen piknik, jonne minä päätin tehdä jonkin suolaisen piirakan, joka ei olisi quiche. Ystäväni kysyi minulta Mitä sinulla on quichejä vastaan?. Lähinnä se, että olen hieman kyllästynyt siihen, että minulta odotetaan ja lähes vaaditaan niitä. Kalapiirakan resepti löytyi Tatu Lehtovaaran kirjasta Suomalaiset kalaherkut, joka oli juuri päätynyt kirjahyllyyni sorruttiani Akateemisessa. Alla resepti sellaisena kuin minä sen toteutin.
Tarvitset
Taikina
ripaus suolaa
1-2 rkl kylmää vettä
125 g voita
250 g vehnäjauhoja
1 kananmuna
Liuota suola veteen. Sekoita voi ja vehnäjauhot tasaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon kananmuna ja vesi. Painele taikina levyksi ja laita se hetkeksi jääkaappiin. Kauli taikina ja laita se voideltuun 28 cm piirakkamuottiin.
Täyte
300 lämminsavulohta
suolaa
valkopippuria
leikattua ruohosipulia
4 luomumunaa
2 dl kermaa
purkki creme fraichea
1 dl edam-raastetta
Mausta kala suolalla, pippurilla ja ruohosipulilla. Sekoita munat, kermat ja juustoraaste. Laita kalat piirakkavuokaan ja kaada munaseos kalojen päälle. Paista 175 °C uunissa 20-25 minuuttia sanoo resepti, mutta minä jouduin paistamaan huomattavasti kauemmin, ainakin 40 minuuttia ennen piirakan kypsymistä.
Kommentit
Joillekin tämä maistui, minulle ei. Oishikatta 2/5. Kaiken lisäksi tämä taitaa olla quiche vaikka pohja onkin vähän erilainen. Ne reseptit voisi lukea huolellisesti etukäteen sen sijaan, että vain tarkistaa että tarvittavat raaka-aineet löytyvät kotoa.
Kuvia
Mansikkavarras blogista Kannat kattoon.
Vaikka olenkin vannoutunut Kahvi on pahaa ry.:n jäsen niin sitä ei voi kiistää että Omenamintun astiastossa oli tyyliä.
Jälleen kerran esillä fetissini kuvaavien ihmisten kuvaaminen. Kuvassa Liemessä kameroineen.
Leipä taisi tulla Pienestä vispiläkaupasta?
Hannan sopan mansikkaraparperipiirakka tässä jo "rikottuna".
Viiniä, malja marttyyreille! Kuolleille, eläville, menneille, tuleville!
Käsivaralta otettu ja siksi tärähtänyt kuva viikon kuunpimennyksestä, mutta se sopii tunnelmaan koska luin juuri Hugo Prattin Tangon.
4 kommenttia:
leipä taisi tulla multa :)
quicheihin on mullakin vähän sama suhtautuminen, ne on musta kyllä hyviä mutta aina se eka mikä tulee mieleen tehdä millon minnekin.. eli vähän jo tylsä
Te miehet! Koko ajan sekoittamassa vadelmat ja mansikat toisiinsa! Mansikka-raparperipiirakkaa mie nimittäin tein ;-)
Äh, tuo vadelma on kyllä ihan ajatushäiriö. Piti kirjoittaa mansikka! Kiitos korjauksesta, Hanna.
Ja mansikkavartaat joltain muulta, vaikka mun käsi onkin. :) Punajuurivuohenjuustokeksit oli mun. Ymmärrettäväähän tällaiset sekaannukset on, kun ajattelee, että eihän ruoka siellä nyt pääasia ollut vaan se sponssituliainen.
Lähetä kommentti