maanantai 25. tammikuuta 2010

Riisinkeittimistä

Riisinkeitin on ollut oivallinen apu keittiössä, jossa riisiä kuluu paljon ja jossa on vain kolmilevyinen liesi. Keittiminä olen käyttänyt vain ja ainoastaan yhtä Kenwoodin mallia. Ne ovat toimineet välttävästi, mutta eivät ole osoittauneet kestäviksi hajoten yleensä takuuajan aikana, mutta joskus vasta sen jälkeen.

Lopputuloksen laatuunkaan en ole ole ollut täysin tyytyväinen sillä veden määrän arvioiminen on vaikeaa ja pohjaa vasten oleva riisi on hiukan ruskistunut.

Syödessäni eilen kanaa kung pao jämiä viimeinen, todellakin viimeinen, Kenwood-merkkinen riisinkeittimeni hajosi kesken riisinkeiton. Avasin sen ja totesin, että sisällä ei ole mitään mitä minä osaisin korjata.

Tämän keittimen hajoamista odotellessani olen katsellut sivusilmällä hienolta vaikuttavia japanilaisia keittimiä, joissa on erilaisia ohjelmia erilaisille riisityypeille. Hintaa on aika paljon - vähintään neljän kenwoodin verran - joten aivan sokkona ei viitsi ostaa. Netistä en löytänyt kuin myyjän kehuja ja halveksuntaa ihmisiä kohtaan, joilla on riisinkeitin.

Kuulisin mielelläni kokemuksia hyvistä riisinkeittimistä. Hinnalla ei ole kauheasti väliä kunhan se kestää ja tekee sen mihin se on ostettu hyvin.

3 kommenttia:

Hanna Takala kirjoitti...

Mä toimin Tefalin keittimen kanssa, joten ei noista Japanin hienouksista ole käryä. Mutta en mä sitä tullutkaan kommentoimaan vaan sitä, että mä tykkään siitä pikkusen ruskistuneesta riisistä siellä pohjalla kovasti. Ehkä se on mun outous.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitoksia hyvästä blogista. Eipä ole aiemmin tullut kommentoitua mutta kerta se on ensimmäinenkin (kun on jotain sanottavaa).

Meillä on ollut nyt noin puoli vuotta Tokyokanista hankittu Zojirushi. Hankintahinta kirpaisee mutta myös onneksi unohtuu tosirakkauden kohdatessa. Kenwoodia aikaisemmin käyttäneenä kaikki on vaan niin paljon paremmin.

1) Laitetta ei tarvitse pitää kaapissa. Se edustaa meillä ruokailupöydän päässä japanilaista eksotiikkaa ja tuo muutoin perinteiseen kotiin pienen absurdin yksityiskohdan. Kun laite on esillä, sitä tulee käytettyä aiemman kaksi kertaa kuussa sijasta ehkä kolme neljä kertaa viikossa. Ainakin tämän puoli vuotta kestäneen kuherruskuukauden aikana.

2) Hakiksen etnokaupoista hankitut riisit Zojirushin ohjelmilla keitettynä hakkaavat ravintolariisin useissa tapauksissa mennen tullen. Kenwoodin ruskeaa riisiä ei ole enää näkynyt (ei sillä että se olisi suurin ero keittotuloksessa). Sushiriisi jopa Risellan puuroriisiä käyttäen vetelee jälleen vertoja keskivertosushibaarin riisille.

3) Keitin on varustettu ajastimella eli vaikka ohjelmat ovat pitkiä (normi ja sushiriisiohjelmat yli tunnin), riisi on valmista vaikkapa kello viisi töistä kotiin saavuttaessa.

4) Kone on julmetun helppo käyttää. Mukana tulee loistava suomalainen ohjekirja ja sen jälkeen lapsikin osaa suorittaa vaadittavat rituaalit saadakseen hyvää riisiä

Ari Makela kirjoitti...

Kiitos kohteliaisuudesta ja suosituksesta.

Noita ajastuksia olen esimerkiksi ihmetellyt. Miten ne on teknisesti toteutettu.