Särkynytsydäminen kanttarellikeitto

Minulla oli vaikea suhde sieniin. Mykofobiksi minua ei ole koskaan voinut kutsua, mutta jokin sienten rakenteessa tuntui epämiellyttävältä. Kaikki muuttui kun sain Vilnassa juhlaillallisella jumalaisen kermaista kantarellikeittoa. Syvän pehmeää, tasaista ja miellyttävää. Tunnelmaa ei liene heikentänyt se, että istuin silloisen ihastukseni ja tulevan eksäni jalkojen juuressa polvillani musta puku päällä.

Tarvitset

1 dl vettä
luraus riistafondia
2 dl kermaa
120 g kanttarellejä
voita
sherryä
mustapippuria
suolaa

Pilko sienet ja kuullota ne. Poista ne pannusta ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi jättäen kuitenkin sattumia

Kiehauta vesi ja lurauta siihen riistafondia. Lisää kerma ja palauta sienet keittoon. Mausta maun mukaan suolalla, pippurilla ja sherryllä. Keitä hetki kokoon

Kommentit

Oikein hyvää. Kantarellit ovat lempisieniäni ja sherry maistui mukavasti läpi. Jotain jäin kaipaamaan, joten oishikatta 3/5.

Dementoitunutta itsehäpäisykokkausta

Pyrin yleensä siihen, että kirjoitan blogauksen rungon jo ennen kuin käy kaupassa. Teksti toimii ostoslistana ja pohjana sille toivottavasti syvää intohimoa tihkuvalle tulevalle blogaukselle. Mutta nyt sorruin olemaan muutaman kerran laiska ja sitten kun on tarkoitus blogata en enää oikein muista mistä on kysymys. Ei näin, ei näin. Saisinko piiskaa?

Chimichurrikana

Sain aamulla kummallisen himon saada rosé-viiniä Anjousta, sitä jota d'Artagnanilla ja kumppaneilla oli tapana lipittää ainakin Äijäruokalan mielikuvituksen mukaan. Sitä tuli sitten haettua pullollinen kaupasta.



Marinoin kanan rintafilettä chimichurissa, makeassa thaichilikastikkeessa, mustassapippurissa ja suolassa. Muistaakseni. Laitoin samaan 200 °C-uuniin kahtia leikatun tomaatin ja herkkusienen, joiden leikkaupinnat olin maustanut suolalla ja mustapippurilla.

Kastikkeena toimi kylmä limen mehulla maustettu ranskankerma.

Tästä tuli kyllä hyvää, pitänee ottaa uusiksi, jotta saisin järkevän blogauksen aikaiseksi.

Umeshu

Umeshu on Helsingin uudempia japanilaisia paikkoja. Bongasin sen ollessani matkalle lounaalle Gyosai Sushiin joskus viime vuonna. Ravintolan sivuissa ärsyttää hivenen se, että suoraan ruokalistaan ei voi linkittää. Listalta silmiini osui misokatsu, minulle entuudestaan tuntematon ruokalaji, mutta saan ruokaa ja olutta keittiöjapanillani oli helppo arvata, että siinä on misoa ja possua. Wikipedia kertoi, että kyseessä on tonkatsun muunnelma, jonka kastikkeessa on misoa.

Umeshun nimestä vaatimaton japaninkielentaitoni havaitsee sanan ume, Japanissa kasvavan aprikoosin sukulaisen, jota lähes aina virheellisesti kutsutaan ume-luumuksi.

Normaalisti fillaroin kotiin Helsinginniemen itäistä rantaa pitkin, mutta perjantaina poikkesin Töölössä varaamassa pöydän eiliselle lounaalle. Selvisi että himoitsemaani misokatsua tai muitakaan lämpimiä ruokia ja salaatteja ei lounaalla saa. Paikan ensivaikutelma on mukavan siisti. Palvelu osoittautui ystävälliseksi ja pöytävaraus sujui vaivattomasti. Mukaani sain valokopion ruokalistasta. Lista vaikuttaa kiinnostavalta ja sillä on kalalajeja, joiden nimeä en muista. Lista on hivenen sekakielinen: löytyy suomea, englantia ja japania rōmajilla (ローマ字) kirjoitettuna. Useimmat kalat ovat listalla sekä japaniksi että englanniksi, mutta esimerkiksi lohi (鮭, sake) on vain suomeksi. Nipottaa voisi myös listan yhdys sanasta isopiikki makrilli. Verkossa oleva ruokalista kärsii samasta sekakielisyydestä.

Nigirizushin päällysteeksi listalta löytyy lohta, tonnikalaa, makeaa ravunpyrstöä, keitettyä ravunpyrstöä, siikaa, grillilohta, ankeriasta, kananmunaa (kysymyksessä on tietysti tamago-yaki eli makea munakas), avokadoa, isopiikkimakrillia ja inaria. Listalta löytyy kaksi nigiri-lajitelmaa (12 kpl ja 8 kpl). Nigirin määritelmää ravintola venyttää melkoisesti listaamalla tekkadonin nigireiden alle.

Makeista tarjolla on kurkku, lohi, tonnikala, ankerias+avokado, rapu+avokado, jättirulla, spicy tuna (mitä se sitten tarkoittaakaan), grillilohi ja friteerattu rapu. Temakeista löytyvät california, spicy tuna, grillilohi ja friteerattu rapu.

Sashimilajitelma löytyy ja pienempiä sashimi-annoksia löytyy kolmen euron hintaan.

Lounaslistaa sivuilla ei valitettavasti ole.

Hyvässä seurassa nauttimastani lounaasta on sekä hyvää sanottavaa että hiukan moitittavaa. Saavuin hieman etukäteen, nappasin ravintolan ulkopuolelta blogauksen kuvan, ja kävelin sisälle ja tilasin vihreää teetä. Palvelu oli ystävällistä.

Lounaaksi saapui pienempi sushi-lajitelma, joka näytti herkulliselta ja se sisälsi tavallisimpiin lounas-susheihin verrattuna harvinaisemman valikoiman eri kalalajeja. Itse tilasin annoksen tonnikalanigirejä ja grillattua lohta nigireinä misokeiton kera. Grillilohinigirit olivat erikoinen kokemus: miedosti grillattua lohta, hiukan majoneesiä ja ruohosipulia. Kerta ei oikein riittänyt definitiivisen mielipiteen muodostamiseen. Tonnikalanigirit olivat hyviä ja riisin kypsyysaste oli sopiva kummassakin nigiri-parissa.

Lempijapanilaistani Umeshusta ei tule, mutta kyllä siellä tullee käytyä uudelleenkin vaikka se onkin kaukana normaalien kulkureittieni varresta. Erityisesti minua kiinnosti edellä mainitun misokatsun lisäksi pihvi-tataki.

Verkossa

Google löysi useita verkkokirjoituksia Umeshusta ja tässä yksi niistä: Umeshu.

Tonkatsu no Aku Oji

Olen viime aikoina pyöritellyt päässäni erilaisia ajatuksia japanilaisen ja suomalaisen keittiön fuusioimisesta. Yakinikua kanterelleilla tuli tehtyä jo viime kesänä ja ensimmäinen yritykseni vastata kesäkuun jazz-haasteeseen (vinkki, vielä on viikko aikaa vastata) oli tori no kara-age, jossa käytin leivitykseen ruisjauhoja. Lopputulos oli kuitenkin niin ikävän harmaa että siitä ei tullut blogattua edes itsehäpäisyn merkeissä.

Toinen ruisjauhoyritys, tonkatsu pahan sedän tapaan, kuitenkin toimi mukavasti.

Tarvitset

Raskaasti modattu tonkatsu-soosu

1 dl ketsuppia
½ dl worchestershire-kastiketta
¼ dl miriniä
maun mukaan Texas Peten tulista kastiketta

Possu

porsaan ulkofilettä runsaan sentin siivuina
mustapippuria
suolaa
sinappia
ruisjauhoja
kananmuna
korppujauhoja
inkivääriä
neutraalia öljyä

Kuumenna öljy. Leikkaa peukalonpään kokoinen inkiväärinapa parin millin siivuiksi ja käytä niitä öljyn maustamiseen ja sen lämpötilan arvioimiseen.

Hiero suola ja pippuri lihaan. Levitä sinappia päälle. Pyörittele liha ruisjauhoissa, sitten kananmunassa ja viimeiseksi korppujauhoissa. Uppopaista.

Tarjoa hapankaalin ja uppopaistettujen inkiväärisiivujen kera.

Kommentit

Tämä toimi. Inkiväärin ja possun klassisen syntistä liittoa ei kannata unohtaa. Hapankaalia oli suhteessa liikaa ja inkiväärinkin olisi voinut jakaa muutamalle ihmiselle. Ruisjauho maistui yllättävän paljon ruoassa. Jokin raikas kasvis olisi nostanut tämän oishikatta 3/5:sta nelostasolle.

Tintin juustokakku

Sain luvan julkaista Waterloon taistelun vuosipäivän herkullisen juustokakun, jonka meille loihti Tintti, reseptin. Kiitos!

Kuva ei valitettavasti tee oikeutta kakulle.

n. 200 g Digestive-keksejä
75 g margariinia tai voita
250 g maitorahkaa
250 g maustamatonta tuorejuustoa
2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 prk persikoita mehussa
1 mandariini
1 rkl sitruunamehua
8 liivatelehteä

Laita liivatelehdet pehmenemään reiluun kylmään veteen.
Murustele keksit ja lisää joukkoon sulatettu rasva. Laita leivinpaperi
irtoreunavuoan pohjalle ja painele keksiseos tasaiseksi kerrokseksi.
Laita vuoka jääkaappiin. Ota yksi persikanpuolikas koristeluun ja
soseuta loput persikat. Sekoita joukkoon maitorahka ja tuorejuusto.
Vaahdota vaniljakastike erikseen. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi
mikroaaltouunissa. Puristele liivatelehdistä vesi ja sekoita kuumaan
sitruunamehuun. Lisää tarvittaessa tilkka kiehuvaa vettä. Sekoita
liivatelehdet maitorahkaseokseen ja lisää sen jälkeen vaniljavaahto
varovaisesti sekoittaen. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria
(tässä vaiheessa lisäsin tähän yksilöön sen mandariinin antamaan
makua). Kaada seos keksikerroksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa
seuraavaan päivään. persikoiden sijaan voi käyttää muitakin hedelmiä.
Aprikoosit toimivat oikein hyvin.

Misokatsu

Nagoyan alueella suosittu tonkatsun muunnelma misokatsu osui silmään ensi viikon lounaita pohtiessa ja Umeshun ruokalistaa lukiessa. Lounaslistalla ei kuitenkaan ole lämpimiä ruokia ja misokatsua olikin sitten pakko kokeilla itse tehtynä.

Tarvitset

Possu

runsaan sentin paksuinen siivu porsaan ulkofilettä
suolaa
mustapippuria
makeaa sinappia
vehnäjauhoja
1 kananmuna
korppujauhoja
öljyä paistamiseen

Ripottele lihan päälle suolaa ja mustapippuria. Levitä lihalle ohuesti sinappia.

Pyörittele liha vehnäjauhossa.

Sekoita muna, pyöräytä liha siinä ja leivät korppujauhossa.

Kuumenna öljy 180-asteiseksi. Uppopaista liha.

Kastike

2 osaa misoa
2 osaa vettä
1 osa miriniä
1 osa sokeria
½ osaa soijaa

Pane kaikki aineet pannuun. Kuumenna pannu miedolla lämmöllä ja sekoita jatkuvasti kunnes kastike on tasaista. Yllä olevan linkin mukaan kastike palaa helposti ja ainesosion perusteella se on helppo uskoa. So be careful out there.

Kannattaa kuitenkin muistaa se, että keittoastian laatu vähentää palamisarkojen kastikkeidenkin tekoa. Itse tein tämän le Creusetin, josta olen elvistellyt ennenkin, paistinpannussa.

Kommentit

Rumaa, mutta hyvää.

Aina ei voi voittaa: öljy oli liian kuumaa ja leivityksesta tuli liian tumma ja helposti mureva. Kastike olisi voinut olla olennaisesti paksumpaa vaikka se toimikin oikein hyvin possun seurana. Jostain varmaankin saisi ostaa lämpömittarin, jolla voisi mitata öljyn lämpötilaa. Frittikeittimiä on toki olemassa, mutta tässä kämpässä on valitettavasti rajallinen tila erilaisille keittiöhärveleille.

Lopputulos oli hyvä esteettisestä epäonnistumesta huolimatta. Misoa on jo pidemmän aikaa pitänyt kokeilla lihan kanssa. Misokatsua, tällä kertaa oishikatta 3/5, tullaan näkemään Äijäruokalassa jatkossakin.

Makkarajuttu

Minä en pidä nettiäänestyksistä, jotka käsittelevät vakavia asioita, joita näkee vaikkapa Hesarin sivuilla. Näin, vaikka olen joskus kauan sitten kirjoittanut läjän perliä, joka toteutti nettiäänestyksen.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa noin ylipäätään arvostamani Hesarin suhteellisen tuore Päivän kysymys Onko makkara salonkikelpoinen ruoka?. Kysymys on harvinaisen huono: makkara on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia. Se, että suomalaiselle tulee ensimmäisenä negatiivisia viboja, ei ole makkaran vika. Nettiäänestyksissä voi äänestää n kertaa jos haluaa ja osaa. Nettiäänestyksiin värvätään verkossa ihmisiä tyyliin Tuolla ollaan väärää/oikeaa mieltä, käykääpä äänestämässä..

Hyvä makkara on hyvää.

Verkossa

Rahola makkarasta

Parhaat helsinkiläiset sushit

Minulle esitettiin hyvin vaikea kysymys:"Mistä Helsingin parhaat sushit?" Paikkoja on nykyään kovin paljon ja monissa paikoissa olen käynyt niin harvoin, että on mahdotonta arvioida paikkaa kunnolla. Alla hieman tajunnanvirtaa helsinkiläisistä japanilaisista.

Monet pitävät Gyosai Sushia parhaana. Itse olen käynyt siellä siellä vain kolme kertaa ja hyvää on ollut. Paikka on myös ainut, jossa olen nähnyt kouta-sushia. Gyosai Sushin omistaja(?) on persoonallinen japanilainen mies. Paikka on toinen helsinkiläinen japanilainen Kabukin ohella, joka ei ole kliinisen siisti ja tyylikäs. Eli muistuttaa niitä izaka-ya-paikkoja, joita opin Japanissa rakastamaan. Enkä todellakaan tarkoita, että Kabukissa ei olisi tyyliä - se on vain omaperäistä tyyliä.

Useimmiten käyn Kämpin Zen Sushissa: siellä on yleensä tilaa hektisimmän lounasajan ulkopuolella ja sushi on hyvää. Misokeitto on ollut minun makuuni lähes järjestään turhan ohutta. Paikasta saa myös mm. yakitoria jos seurueessa on väkeä, joka ei halua syödä raakaa kalaa.

Ichiban taitaa olla Helsingin vanhimpia dedikoituja sushi-paikkoja ja Mikonkadulla sushi onkin hyvää. Uudemmassa Kampin Ichibanissa olen käynyt kaksi kertaa ja kummallakin kertaa riisi oli epäonnistunutta ja sushi on kamalaa jos kala ei ole riittävän tuoretta tai jos riisi on raakaa tai tahmaista. Ehkä minulla oli vain huono onni ja olen kuullut myös kehuja Kampin Ichibanista.

Yume avattiin suurella mediakohulla ja Japanista tuotiin avajaisiin maikoja (geisha-oppilata). Olen käynyt siellä kolme kertaa. Ensimmäisellä kertaa sushia ja misokeittoa. Sushi ei oikein säväyttänyt, mutta misokeitto oli oikein hyvää. Kahdella toisella kertaa olen tilannut lounaslistalta muuta ja sekä tonnikala että rautu olivat todella hyviä.

Koto on miellyttävä paikka ja se ilahdutti muuttumalla kokonaan savuttomaksi paljon ennen aikarajaa. Sushia en ole siellä koskaan syönyt, mutta lounaslistan sake no teriyaki, makunouchi bento, tonkatsu ja yakiniku tulee aina silloin tällöin syötyä.

Kabuki on Helsingin japanilaisten paikkojen helmi. Pieni, kohtuuhintainen ja persoonallinen. Pöytä tähän suosittuun paikkaan on syytä varata sekä lounaalle että illalliselle vähintään viikko etukäteen. Seinää koristi pitkään jonkun japanilaisen kirjoittama viesti "Parasta sushia Osakan tällä puolen." tms. Itse en ole kuitenkaan paikassa sushia syönyt. Suosittelen erityisesti jotain, joka valmistetaan itse pöydässä, kuten vaikkapa yakiniku.

Pörölän taivaan alla

Vietin viikonlopun veljeni perheen, johon kuuluu puoliso, kissa ja 14 käyttölinjan siperianhuskyä, kanssa.

Karvajalat

	A-pentueen Aroi singahtaa putkesta ulos.

W-pentueen Hopsu tuli tervehtimään muiden koirien seuratessa esimerkkiä. Seurauksena oli se, että objektiivi oli kuolassa ja se että vasen korvani ja niskani olivat märkiä.



G-pentueen Nappisilmä (edessä) ja Hunsvotti. Pentujen oikeat nimet ovat sieltä mistä rotukin on kotoisin: tshuktsien maalta.



Pentueen emo, Anoken - yksi A-pentueen tytöistä - , leikkii pentujen kanssa.



Leikin jälkeen on jano ja vedessäkin on jotain kovin kiinnostavaa.



...ja sitten lasta väsyttää.

Musiikki

Ruoanlaittomusiikkina toimi Dinah Washington.

Ruoka

Yöllinen grillaus tuli dokumentoitua varsin heikosti, koska olin apukokkina ja koska ruoka oli varsin ex tempore -sävellys.

Täytetyt paprikat

Tarvitset

5 vihreää paprikaa
paketti pekonia miinus kaksi siivua
munakoiso
valkosipulia
mustapippuria

Itketä munakoiso. Silppua ainesosat ja kypsennä pannulla, mutta älä liikaa, jotta kasvisten rakenne säilyy. Täytä paprikat seoksella ja grillaa.

Possuvartaat

Tarvitset

porsaan ulkofilettä reiluina paloina
soijaa
tabascoa
basilikaa

Marinoi liha ja grillaa puuhiilloksella. Valele säännöllisesti marinadilla.

Kirsikkatomaatit vartaassa, pekonilla ja ilman

Kirsikkatomaatit toimivat erinomaisesti grillissä. Mainioon version törmäsin Tokion Kōenjin kaupunginosan ravintolassa nimeltä Dizz: tomaattien kahdella puolella on pekoniviipale.

Tarvitset

kirsikkatomaatteja
kaksi siivua pekonia

Laita kahteen vartaaseen kirsikkatomaatteja. Lisää toiseen kaksi pekoniviipaletta. Grillaa.

Sipulivartaat

Laita pieniä sipuleita vartaaseen. Grillaa.



Veljeni paistoi paprikoiden täytettä: silputtua pekonia, silputtua ja itketettyä munakoisoa sekä valkosipuplia. Mukana oli myös paprikoiden hattujen vihreää osaa.



Peikonlehtimyrkytyksen runtelema Mustis-kissa seurasi ruoanlaittoa näköalapaikalta.

Kommentit

Paprikat tuli täytettyä väärinpäin ja lopulta jouduttiin tukemaan possuvartailla, joista taas tuli hivenen liian kypsiä. Tavallinen amerikanpekoni on hieman liian ohutta, jotta pekonikirsikkatomaattivarras pysyisi kauniisti kasassa, mutta lopputulos oli oikein maukas. Kaikenkaikkiaan mainio grillausyö, oishikatta 3/5.

Hyvää yötä

Äijäruokala toivottaa hyvää yötä perinteisen rummun kera.