Ruispohjainen quiche

Hivenen suomalaistettu Quiche au roquefort kuuluu keittiöni klassikoihin, jota minulta pyydetään kovin usein. Välillä onnistun pyristelemään siitä eroon ja saan kokeilla jotain uutta tuliaisruokaa, mutta eilen pyristelin turhaan. Quiche au roquefort oli tehtävä ellei halunnut palkkioksi ystäväpariskunnan rouvan synkkyyttä. Uskaltauduin muokkaamaan perinteistä reseptiä käyttämällä pohjaan ruisjauhoja (viidesosa jauhoista) ja täytteen klassisen cayannepippurin korvasin pienellä määrällä tabascoa.

Onnistunut kokeilu, mutta ruisjauhoja taidan panna taikinaan seuraavalla kerralla hieman vähemmän. Ruisjauhot toivat pohjaan mukavaa rapsakkuutta.

Soppakeittiö

Soppakeittiön taisin bongata alunperin Hesarin ruokatorstaista ja koska keitot ovat kiehtova, mutta Äijäruokalassa valitettavan vähän kokeiltu ruokatyyppi, niin pakkohan Soppakeittiössä oli käydä. Silloin Soppakeittiö löytyi vain Hakaniemen halliista, mutta joskus alkutalvella havaitsin, että sellainen löytyy myös Wanhasta kauppahallista. Which is nice, koska halli on vain muutaman sadan metrin päästä työpaikastani. Keitot ovat erinomaisia ja seuraksi saa hyvää itseleivottua leipää ja maustettua oliiviöljyä.

Äijäruokala suosittelee. Kauppahallit ovat viihtyisiä ympäristöjä ja vaikkapa bouillabaissessa viehättää sekin, että kasvikset eivät ole liian kypsiä vaan taivaallisen al dente.

Perjantaisella käynnillä harmitti vain annoksen koko: puolikas annos olisi riittänyt aivan hyvin. Syön kevyen aamiaisen yleensä varsin myöhään ja lounasannokset ovat minulle usein liian isoja.

Possua japanilaisittain

Kävellessäni kahdeksan aikaan kauppaan ostamaan jotain pientä, nopeaa ja helppoa sain idean:jotain jossa olisi misoa ja possua. Ensimmäinen mielijohde ryntäsi leivitetyn puolelle, mutta eiköhän tonkatsun versioita ole kokeiltu ja blogattu tämän kesän tarpeiksi.

Sitten muistin Harumi Kuriharan (栗原はるみ)),kirjan Harumi's Japanese Cooking, jossa on resepti misomarinoiduille pihveille. Sakea tai vastaavaa ei kotonani nyt ollut, joten käytin hieman enemmän miriniä eikä minulla ollut valkoista misoakaan, joten käytin pelkkää punaista ja lisäsin vielä inkiväärin, joka sopii hienosti porsaanlihan kanssa.

Tarvitset

100 g punaista misoa
½ rkl soijakastiketta
2 rkl miriniä
3 cm inkivääriä raasteena
2 porsaan ulkofilepihviä nuijittuina
lager-olutta
wasabia maustamiseen

Sekoita marinadiaineet ja marinoi lihaa 2-3 tuntia. Ota liha jääkaapista lämpimään puoli tuntia ennen paistamista. Pyyhi ylimääräinen marinadi lihasta. Kuumenna kasvisöljy uunipadan pohjalla ja ruskista liha. Lorauta olutta pataan sopivasti nesteeksi (olisinkohan lurauttanut vajaan desin verran). Pane pataan kansi päälle ja laita 175 °C uuniin. Paista vartti, ota pata uunista pois. Valele lihaa padassa olevalla nestäällä ja lisää pitkittäin kahteen osaan halkaistu paprika. Pane pata takaisin uuniin ilman kantta ja paista vielä vartti.

Mausta hennosti wasabilla ja tarjoile vaikkapa keltaisen paprikan kera.

Kommentit

Ajatus nopeasta illallisesta katosi tuntien marinointiin. Inkivääriä oli liikaa ja se peitti alleen. Kaiken muun. Seuraavalla kerralla ilman sitä, oishikatta 3/5 siis. Olut nesteeksi oli hetken mielijohde eikä se oikein missään maistunut. Mitenköhän toimisi jokin hapan, hedelmäinen belgi? Mison kanssa paistamista pitää harjoitella lisää, sillä lopputulos on kärähtäneen näköinen vaikka ruoka ei palanutkaan.