Näitä kyljyksiä on blogattu aikaisemminkin. Tällä kertaa marinadina oli kuitenkin marinade simple ja valkoviinin sijasta käytin kuivaa valkoista vermuttia (tämä enteilee sitä, että tällä viikolla blogataan vielä katalonian padasta). Marinadia modasin lisäksi siten, että salvia oli tuoretta ja siksi sitä oli yhtä paljon kuin persiljaakin. Tuoreen laakerinlehden löytämisessä taitaisikin olla haastetta (tai markkinarako).
Kyljysresepti on edelleenkin peräisin salaisuuksista, joten toistan sen tässä jokseenkin muuttamattomana mitä nyt valeluun käytettyä voita on enemmän.
Kyljykset kuudelle hengelle
Tarvitset
6 porsaankyljystä yrtti-sitruunamehumarinoituna
3-4 rkl öljyä
paksupohjainen, tulenkestävä pata
6 rkl voita
(2 halkaistua valkosipulin lohkoa)
kuuma tarjoiluvati
1 dl kuivaa valkoista vermuttia
Valmistus
Kuumenna uuni 175-asteiseksi.
Pyyhi kyljykset kuiviksi paperipyyhkeellä. Kuumenna öljy padassa hyvin kuumaksi ja ruskista kyljyksiä 2-3 kerrallaan molemmin puolin. Kun ne ovat ruskistuneet siirrä ne toiseen astiaan.
Ellei kyljyksiä ole marinoitu, mausta ne suolalla, pippurilla ja ¼ tl:lla timjamia tai salviaa.
Kaada rasva pois padasta ja pane pataan voi ja halutessasi valkosipuli (minä halusin). Pane kyljykset pataan hiukan limittäin. Valele niitä sulalla voilla. Pane kansi padan päälle ja kuumenna kunnes liha sihisee. Pane pata uuniin 25-30 minuutiksi. Käännä ja valele kyljyksiä 1-2 kertaa. Ne ovat kypsiä kun lihamehu on kirkkaankeltaista ilman pienintäkään ruusunpunervaa vivahdusta. Leikkaa viilto luuhun asti jos et ole varma.
Järjestä kyljykset kuumalle vadille kasvisten kera. Kyljyksistä on paiston aikana tihkunut n. 1 dl lihamehua. Poista siitä rasva 2 rkl lukuunottamatta ja lisää 1 dl nestettä ja keitä kiivaasti kokoon kaapien mukaan pataan hyytyneet paistamistähteet, kunnes padassa on noin 1 dl kastiketta. Tarkista maku ja kaada se kyljysten päälle.
Ellei kyljyksiä tarjota heti, pane ne takaisin pataan, valele niitä kastikkeella, pane kansi raolleen ja pidä noin 20 minuuttia lämpimänä uunissa, jonka lämpö on katkaistu.
Oikein hyvää äijäruokaa ja erityisen makoisia olivat hautuneet valkosipulinkynnenpuolikkaat.
Nyt sitten pitäisi päättää millä osallistun haasteeseen. Tällä vai munaisella tomaatilla.
1 kommentti:
Tuoreita laakerinlehtiä kannattaa etsiä Stockan Herkusta. Tosin ennenkin on käynyt niin, että niitä löytyy täältä Oulusta, muttei Helsingistä, mutta sellaista elämä siellä periferiassa on :)
Lähetä kommentti