Alko ja olut

Mediassa oli viikolla merkillinen olutuutinen, jota käsiteltiin Helsingin sanomissa ja Alko uudistaa oluen näkyvyyttä myymälöissään ja Taloussanomissa Alko laski oluen hintaa.

Hesarin uutisen viesti on kummallinen sikäli, että miksi tuota luokitusta ei ole tehty jo kauan sitten, koska ainakin rivioluenystävän mielestä Alkon olutvalikoima on varsin hyvä ja hyllymetrejä on runsaasti. Ei Alko sekoita valko- ja punaviinejäkään hyllyissä; kummallisuutta lisää se, että eri olutlaatujen makumaailma on vähintään yhtä laaja kuin mietojen viinien. Talsa nosti otsikkoon suomalaisen A-oluen hinnan laskemisen. Makuasioista voi kiistellä, mutta en oikein ymmärrä suomalaisen perus-A:n pointtia: korkeampi alkoholipitoisuus vaatii runkoa, jota suomalaisessa perus-A:ssa ei ole.

Tällä viikolla minulla oli ilo nauttia jaettuna 75 cl pullollinen belgialaista luostariolutta, jonka merkki oli tuntematon, koska etiketti syystä tai toisesta kadonnut. Pullo oli ollut pitkään kaapissa. 9,5-prosenttinen, tasapainoinen, kaunis olut. Vahva olut voi olla hyvää, mutta silloin sillä pitää olla luonnetta. Toivottavasti Alko myy jatkossa näkyvästi myös mielenkiintoisia suomalaisia oluita.

Kalle Japanissa

Lohenmädistä, wasabista, majoneesista ja kurkusta saa maukkaan ja nopeasti valmistuvan pikkuannoksen, mutta se on mädin huonon säilyvyyden vuoksi hankala varsinkin yhden hengen taloudessa. Tähän löytyy kuitenkin ratkaisu: mätitahna.

Yleensä olen käyttänyt tavallista suomalaista kurkkua, mutta japanilaisen kurkun kuvaukset kirjallisuudessa kuulostavat kovasti avomaan kurkulta, joten tällä kertaa kokeilin sitä. Aitoa wasabia saa harvoin ja silloin kun sitä saa sen kilohinta on parisensataa euroa - ei siis mitään jokapäiväinen juures. Hankin kerran aitoa tavaraa ja järjestimme ystävien kesken ruokabileet sen ympärille, mutta päädyin siihen, että aito wasabi ei ole hintansa arvoista.

Piparjuuresta ja sinapista tehty "wasabi" hyvä feikki ja sitä saa tavallisimmin tuubeissa, mutta minä siirryin pari vuotta sitten jauheeseen, johon vesi sekoitetaan itse. Yksi tilaa vievä ainesosa vähemmän jääkaapissa.

Tarvitset

1 avomaan kurkku
(japanilaista) majoneesia
mätitahnaa
wasabia

Sekoita majoneesi ja wasabi, jonka kanssa kannattaa olla varovainen. Tarkoitus ei ole peittää kaikkia muita makuja wasabilla.

Leikkaa kurkku ½ cm viipaleiksi. Koverra teelusikan varren päällä kurkkuviipaleisiin kuoppa. Täytä kuoppa majoneesilla ja puserra mätitahnaa majoneesin päälle.

Kommentit

Mädin ja mätitahnan ero on iso: maku ja rakenne ovat erilaiset, erityisesti mätiversiosta jää kaipaamaan mädin poksahtelua ja mätitahna on niin voimakkaan makuista, että mätiversion mieto tyylikkyys on kaukana. Mutta kyllä minä silti pidän, oishikatta 3/5.

Misoshiru

Misoshiru eli misokeitto on se japanilainen keitto, johon ravintoloissa useinmiten törmää ja se tuntuu olevan jotain, jota ilman japanilainen ei käynnisty aamulla. Minä olen siihen koukussa.

Reseptejä on monenlaisia ja alla on hyvin yksinkertainen versio, joka on peräisin Yamadan kirjasta Japanilainen keittokirja.

Tarvitset

1 dl dashi-lientä
5-6 rkl misoa
15 cm wakamea
5 cm pala purjoa

Liota wakamea kylmässä vedessä kunnes se pehmenee. Poista kovat kohdat ja leikkaa se 2-3 cm paloiksi.

Kuumenna liemi kiehumispisteeseen ja käännä lämpö pienimmilleen.

Lisää miso, jonka olet ensin liuottanut 1 dl lientä. Älä anna liemen kiehua mison lisäämisen jälkeen.

Hienonna purje ohuiksi renkaiksi.

Lisää wakame miso-liemeen. Annostele ja ripottele purjo päälle.

Kommentit

Kuten kirjoitin, minä olen koukussa. Käytännössä en ole koskaan nähnyt wakamea livenä isompana palasena vaan niitä saa pusseissa pieninä muruina, joita liotetaan haaleassa vedessä pari minuuttia.