Olemme ottaneet tavaksi yllättää toisemme joka kuun 24. päivä, koska tuolla päivämäärällä on meille erityistä merkitystä. Elokuun järjestelyvuoro sattui minulle. Rakastamme molemmat ruokaa, joten halusin viedä meidät hemmotteluillalliselle. Ystäväni kehuma
Ravintola Muru oli houkuttanut ja pitkään, ja nyt oli mahdollista testata tämä ravintola.
Jo ensimmäiset hetket Murussa osoittivat, että ravintolaa ei ole suotta kehuttu, eikä monen kuukauden jonoja tarvitse ihmetellä. Tarjoilija otti meidät heti huostaansa ja puhutteli miellyttävän rennosti, mutta samalla asiallisesti. Aistimatka herkkujen maailmaan alkoi.
Viiden ruokalajin illallinen
Valitsimme neljän ruokalajin
päivän menun (52 euroa). Tarjoilija sai myytyä meille vielä tryffelirisoton (10 euroa). Emme yleensä ota alkudrinkkejä, mutta tarjoilijan näitä tarjotessa muutimme tapamme. Molempien drinkit oli hyvin sekoitettu. Niinikään tilasimme suositusviinit eri ruokalajeille, mikä oli ehdottoman hyvä, joskin kallis, päätös.
 |
From Ravintola Muru 2013-08-24
Muru pyrkii tekemään mahdollisimman vaihtelevaa ja tuoretta ruokaa, joten menu vaihtelee päivittäin. Meidän herkkuillallisemme alkoi rapealla leivällä ja levitteellä. Tämän jälkeen saimme varsinaisen alkuruoan (ei kuvaa) unelmallisen ihanan valkoviinin kera.
Koska kyseessä oli treffi- eikä ruokablogi-ilta, ruokien nimet ovat ehtineet unohtua. Yksi ei kuitenkaan unohdu: tryffelirisotto! Tämä risotto vei kielen mennessään. Enkä edes ole risottoihmisiä. Ensimmäistä kertaa ymmärsin tätä italialaisten herkkua.
|
Risoton jälkeen nautimme pääruoaksi ankkaa (ei kuvaa). Punaviini oli yksi parhaimmista.
Pääruoan jälkeen meille tuotiin juustoja. Aivan ihanaa, että samalla illallisella voi saada sekä juustoja että jälkiruoan. Jogurttipannacotta toi sen viimeisen, pikantin i-pisteen aterialle.
Arvio
Ennakko-odotukseni Murusta olivat kaiken lukemani ja kuulemani perusteella korkealla. Oli ilo huomata, että ravintola täytti odotukset ja jopa ylitti ne. Ruoka oli erinomaisen maittavaa. Ainoastaan liha oli kuivahkoa. Viinit sopivat erinomaisesti päivän menun kanssa. Palvelu oli rentoa ja samalla ammattitaitoista. Rentoudesta esimerkkinä on se, että tarjoilija polvistuu asiakkaan pöydän viereen jutellessaan pidemmän aikaa.
Lisäpisteitä ravintola saa Pentikin aterimista. Olen aina ihannoinut Pentikiä, enkä ole ymmärtänyt, miksi monet jättävät sen Suomen designin kerman ulkopuolelle. Kaunista ja tyylikästä muotoilua.
En yleensä koskaan anna Suomessa tippiä. Tällä kertaa annoin ja reilulla kädellä. Sitä ei tarvinnut miettiä hetkeäkään.
Uutta Muru-iltaa odotellessa. ;)
