Viikolla tuli käytyä pidemmällä lounaalla italialaisessa ravintolassa Sassossa isommalla porukalla. Ei mennyt täydellisesti, mutta ei todellakaan huonostikaan. Ruoka oli hyvää ja kaunista ja sitä oli riittävästi.
Alkukeitto, juurisellerikeitto ricotta-hunajavaahdolla, jäi minulta ja eräältä toiselta allergikolta väliin ja saimme tilalle alkusalaatin, jonka raaka-aineet olivat erittäin laadukkaita, mutta minun makuuni se oli hieman liian kirpeä. Makuasia, joten ei moitteita. Katsoin vierestä kaunista keittoa, mutta järki oli sanonut että en halua voida huonosti loppupäivää.
Pääruokana oli päivän kala ja katkarapurisottoa. Katkarapurisoton riisi oli hivenen, mutta ei pahasti, liian al dente. Maukasta silti. Ja se päivän kala, lohi: harvoin tapaa muualla kuin japanilaisessa ravintolassa kalaan, jonka kypsyysaste on Täydellinen. Mehukasta! Seurana oli jonkinlainen hollandaisekastikkeen muunnos, jota oli maustettu joko sitruunalla ja limetillä ja kirkkaan keltainen väri tuli varmaankin sahramista.
Jälkiruokana toiminut passionleivos mansikkasalaatilla oli kaunis ja maukas, mutta minulle liian makea. Kahvi oli kuulemma erinomaista, mutta meille teenjuojille tee oli täydellinen katastrofi. Aivan liian pitkään haudutettua kitkerää nestettä, jota en kyennyt juomaan loppuun.
Palvelu toimi koko ajan hyvin lounaskiireestä huolimatta, esimerkiksi viinin riittävyyttä seurattiin hyvin. Kysymykseemme kalan kastikkeesta olisimme halunneet hieman syvällisemmän vastauksen, mutta mistäpä tarjoilija olisi voinut tietää että kysyjistä toinen oli entinen ammattikokki ja toinen kastikkeita rakastava ruokablogaaja. Ison seurueen kolme allergikkoa huomioitiin sujuvasti. Pisteitä siitä.
Suosittelisinko? Kyllä, ainakin sen verran, että haluan kokeilla uudelleen.
