Olutexpo 2014

Vaikka Olut-exposta päällimmäisenä mieleen jäi hyvä olut ja viski, niin paha maku jäi suomalaisesta alkoholipolitiikasta, eri viranomaisten ristiriitaisesta toiminnastaja mediasta. Informaatiota ja disinformaatiota riitti enemmän kuin kotitarpeiksi. Kohtuullisuus ja faktojen tarkistus pysyi tukevasti piilossa. En kuvittele olevani alkoholiasiain eritysasiantija, mutta on vaikea ymmärtää mitä järkeä on yliverottamalla siirtää euroja ja työpaikkoja Viroon; alkoholin haittoja emme saa ulkoistettua muualle. Suorastaan älytötä oli, että tilaisuuden nimeä jouduttiin vaihtamaan viranomaisen vaatimuksesta, vaikka nimen oli toinen viranomainen hyväksynyt.

Pilsner Urquell

From Olutexpo 2014-10-25

Sain kutsun Pilsner Urquellin tiskille, jonka takana oli aiemmasta blogauksesta tuttu Robert Lobovsky. Tällä kertaa Pilsner Urquell oli suodattamatonta ja kaksi päivää vanhaa. Tätä olutta kannattaa maistaa erityisesti silloin harvoin, kun sitä suodattamattomana saa. Ainoa mikä jäi harmittamaan oli se, että kahdesta mahdollisesta kuvaussuunnasta onnistuin valitsemaan väärän.

From Olutexpo 2014-10-25

Tynnyrinavausvälineet.

From Olutexpo 2014-10-25

Ja itse kaato.

Suomenlinnan panimo

From Olutexpo 2014-10-25

Suomen komein panimon logo

Suomenlinna on ainutlaatuinen paikka, maailmanperintökohde. Ja siellä tehdään nykyään erinomaista olutta: Suomenlinnan panimon Spithead Bitter kuuluu äijäruokalan vakio-oluisiin.

Viskejä

From Olutexpo 2014-10-25

Olen aina pitänyt hatuista ja viskeistä, joten expon sensuroitu osuus kiinnosti minua.

Suosikkiviskini on edelleen 16-vuotias Lagavulin, vaikka laivalta syksyllä tuotu Bowmore Black Rock jäi hyvin mieleen. Expossa oli myynnissä Lagavulinin Distiller's Edition. Hyvää, mutta sillä on nyrkit. Tavallinen 16-vuotias maistuu minulle paremmin.

From Olutexpo 2014-10-25

Olutexpo on suuri tapahtuma, maisteltavaa on valtavasti.

From Olutexpo 2014-10-25

The Glenlivet Nadurra oli niin hyvää, että etiketistä piti ottaa kuva, jotta nimen muistaisi

Pint please!

Hiukan pidemmäksi aikaa jäin juttelemaan Pint pleasen ständille, joka mainospuheen perusteella vaikuttaa kiinnostavalta ja hyödylliseltä, varsinkin jos sattuu olemaan pois kotinurkilta. Expon aikaan sovellusta ei vielä saanut Android-puhelimille, mutta se on juuri julkaistu. Asensin sen nyt ja se nimittelee minua nollalla juodulla oluella siideripissikseksi. En ole koskaan pitänyt juomisistani tai syömisistäni kirjaa, mutta tätä pitänee kokeilla.

Kyrö Distillery Company

From Olutexpo 2014-10-25

Viski ja sen juuri.

Kyrö Distillery Company ansaitsee erityismaininnan. Minusta on hienoa, että ihmisillä on rohkeutta tehdä Suomessa ruisviskiä. Pullosta saa tuotteena juurta, raakatislettä, ja neljä kuukautta vanhaa viskiä. Ihmiset kuulemma usein ihmettelevät viskin juuren kirkkautta ja meni minultakin hetki sitä ihmetellessä.

Äijäruokala seuraa suurella mielenkiinnolla tätä yritystä ja sen tuotteita.

From Olutexpo 2014-10-25

From Olutexpo 2014-10-25

Oma viski lasissa kelpaa hymyillä.

From Olutexpo 2014-10-25

Pyynikin käsityöläispanimon Timo Nurmi vastaanottaa viskitynnyriä. Kuva © Mervi Tilli.

From Olutexpo 2014-10-25

Pyynikin käsityöläispanimon Timo Nurmi esittelee viskitynnyriä. Kuva © Mervi Tilli.

Kiitokset

Äijäruokala kiittää kauniisti kutsusta ja luonnollisesti järjestäjiä. Kiitokset myös Timo Nurmelle ja Mervi Tillille kuvista, jotka sain Timolta omien epäonnistuneiden Kyrö Distillery Companyn kuvieni tilalle.

Tämä oli hieno tapahtuma, toivottavasti expolle tulee jatkoa ensi vuonna.