perjantai 13. kesäkuuta 2008

Päärynäpiirakkaakin blogipiknikillä



Kirjoitan tätä perjantai-iltana. Huomenna on ruokablogaajien piknik. Ensimmäinen ajatus oli tehdä piknikille quiche. Joko se tavallinen tai jotain kokeellista quicheä - muutama resepti odottaa kokeilua. Kokeellista vähän arastelen kun tapaan ihmisiä ensimmäistä kertaa. Sitten muistin tämän makean piirakan, josta olen saanut kehuja:"Tämä sinun omenapiirakkasi on hyvää.". Reseptin olen saanut kaikkein rakkaimmalta sisareltani, mutta olen vähentänyt täytteen sokeria, koska alkuperäinen resepti on minusta liian makea, mutta minä olenkin yleensä brutaalin kuiva ihminen.





Eksyäkseni hieman aiheesta: lomarahat polttivat tilillä pahasti ja aloitin kulutusjuhlat ostamalla uudet vaellussandaalit. Vanhoja tulee vähän ikävä, sillä niillä on taaperrettu sellaisissa paikoissa kuin Tokio, Matsumoto, Jokohama, Yokosuka, Kamakura, Kioto, Hiroshima ja Kure. En aio seurata Charles Chaplinin jalanjälkiä syömällä vaellussandaalejani, mutta seuraavat ostokset liittyivät hiukan ruokablogaamiseen: ostin Nikoniini käytetyn Nikkor AF Micro 60 mm makrolinssin ja SB-800 salamalaitteen. Tämä toivottavasti tulee parantamaan Äijäruokalan kuvien laatua.

Tarvitset



Pohja


1½ dl sokeria
150 g voita
1 muna
2½ dl vehnäjauhoja

Täyte




Kuten kuvasta näkee piirakan täyte ennen uunia ei ole erityisen ruokahalua herättävä näky.

vajaa kilo päärynöitä viipaloituna
2 dl kermaviiliä
2 munaa
1 dl sokeria (itse käytän vähemmän)
hyppysellinen valkopippuria
1-2 tl kanelia
mantelilastuja

Vatkaa sokeri ja sulatettu voi vaahdoksi. Vatkaa sekaan muna. Sekoita sekaan jauhot. Viipaloi päärynät ja aseta ne pohja päälle limittäin. Sekoita kermaviiliin munat, sokeri, valkopippuri ja kaneli. Ripottele päälle mantelilastuja. Paistetaan 180 °C noin 45 minuuttia.

Alla kuvia muiden mainioista syömisistä. Aivan uusi tuttavuus oli Kurpitsamoskan salaatti, jossa oli saitania (menikö oikein?), josta en ollut koskaan ennen kuullutkaan. Koska minä lintsasin niin äijäruoasta vastasi sorsanpaistajien Cele. Kiehtovaa törmätä ruokalajeihin, joita ei koskaan tulisi tehtyä ja aineksiin, joita ei koskaan käyttäisi.








8 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Joudun kyllä leipaisemaan tämän päärynäpiirakan lähiaikoina silläkin uhalla, että syön sen kerralla kokonaan, niin mielettömän hyvää se oli.
Hienoja kuvia!

Anonyymi kirjoitti...

Se on seitan, mikali tarkoitat vehnaproteiinista valmistettua usein lihan korvikkeena kaytettya ruoka-ainetta. Ei erityisesti minun suosikkini, tai sitten en ole saanut hyvaa.

Merituuli kirjoitti...

oli kyllä hyvää piirakkaa, kiitosta vaan!
pian meidän lähtömme jälkeen taisikin ruveta satamaan?

Pippurimylly kirjoitti...

Katohan, sinulla on nyt justiinsa sama valo-optinen kalusto kuin minulla, eli Micro-Nikkor 60/2.8 ja SB-800! Olen aivan totaalisen tykästynyt tuohon Nikonin 60-milliseen makroon varsinkin ruokakuvauksessa. Loistolinssi!

Ari Makela kirjoitti...

Tei, juuri seitania tarkoitin. Aika erikoinen kokemus. Jos johonkin pitäisi verrata niin jonkin hedelmän, ehkä kuivatun luumun, ja lihan sekoitus rakenteeltaan.

Hyppysellinen: satunnainen pieni ripottelu tosiaan muuttui miedoksi sateeksi ja hajaannuimme kaikki omille tahoillemme.

Pippurimylly: olen vähän kokeillut ja täytyy sanoa, että hyvältä vaikuttaa.

Meri, Helsinki kirjoitti...

Pirun hienot kuvat, kiva kun joku jaksaa. :-) Ja osaa.

Anonyymi kirjoitti...

Jos teillä oli tommosia herkkuja siä niin mä tuun kyllä ens kerralla mukaan.

Merle kirjoitti...

NAM! Olisinpa ollut paikalla, haha! :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...