keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Pilaf de Mouton à la Catalane



Julie & Julia tuli vihdoinkin nähtyä. Se on sympaattinen elokuva, joka on rakennettu upean keittokirjan, Mastering the Art of French Cooking, sekä kahden naisen ja heidän parisuhteidensa ympärille.

Leffa sai minut hyvälle tuulelle, liikuttumaankin eikä minulle aivan helposti elokuvissakaan käy niin. Aiheen lisäksi toinen hyvä syy käydä katsomassa elokuva oli Meryl Streep, joka on eräs suosikkinäyttelijöistäni. Julieta esittävä Amy Adams oli minulle uusi tuttavuus mutta minä, toisin kuin jotkut muut blogaajat, pidin hänestä.

Miettiessäni mitä kirjasta kokkaisin oli selvää, että se olisi pataruoka, jotta voisin käyttää le Creuset-pataani - samanlaista punaista kun leffassa käyttivät sekä Julia että Julie. Mietin kokkaisinko kakkososasta, joka sekin on erinomainen, mutta päätin sitten olla leffalle uskollinen. Selaillessani kirjaa aloitin kaloista, mutta en löytänyt patareseptiä. Carbonnades à la flamande on tullut jo blogattua ja sitä kuuluisinta, boeuf à la bourguignon'a on tullut tehtyä niin monta kertaa, että halusin kokeilla jotain uutta. Sivulla 348 silmään osui lammaspata, joka on boeuf à la catalanen, kirjan häränlihapatojen helmi, muunnos, jossa on naudanlihan sijasta lammasta. Alkuperäisessä reseptissä on lisäksi juustoraastetta, jonka jätin (lue: unohdin) tällä kertaa pois. Padasta tuli aivan riittävän tuhtia näinkin.

Alkuruokana toimi Quiche lorraine ja kasvislisuke oli carrottes étuvés au beurre.

Pilaf de Mouton à la Catalane




Tarvitset


170 g amerikan pekonia
2 rkl oliiviöljyä
1,4 kg luutonta lampaan lapaa
3½ dl sipulia viipaleina
2½ dll riisiä
2½ dl kuivaa valkoista vermuttia
noin 5 dl häränlihalientä
suolaa maun mukaan
¼ tl pippuria
2 valkosipulin lohkoa
hyppysellinen sahramia
murennettu laakerinlehti
450 g kypsiä, punaista tomaatteja, joista on kuoret, siemenet ja mehu poistettu

Ruskista liha kevyesti lähes savuavan kuumassa öljyssä. Siirrä pataan ja leikkaa pekoni, ruskista se kevyesti ja siirrä pataan. Siirrä syrjään, alenna lämpöä, ja ruskista sipuli kevyesti ja siirrä se pataan. Kaada viini pannulle ja sekoita, jotta saat paistamistähteet talteen. Kaada pataan.

Lisää lihalientä niin, että se ulottuu melkein lihan korkeudelle asti. Suolaa miedosti. Lisää pippuri, valkosipuli, timjami, laakerinlehti ja sahrami. Anna padan hautua tunti. Ota pata uunista ja lisää tomaatti. Laita pata takaisin uuniin ja anna kiehua hiljaa 1 tunti. Liha on kypsää kun haarukka lävistää sen helposti.

Kommentit


Boeuf à la catalanessa olen fuskannut jättämällä riisin pois itse padasta, mutta nyt sekin tuli kokeiltua. Lopputulos oli yllättävän kiinteä, mutta kypsyessään makuja imenyt riisi Toimi. Kaunista tästä ei tullut, mutta makua ei voinut moittia. Oishikatta 4/5 siis.

Erikoista oli se kuinka vähän tässä loppujen lopuksi maistui lammas.

Mikä kirja



Elokuva toi luonnollisesti mieleen ajatuksen, että minkä kirjan kokkaisin itse kokonaan lävitse. Kiinnostava ajatus, mutta joutuisin kiertelemään antennikammoani ja joitakin allergioitani. Nipo minussa sanoo myös, että kirjan tekijänoikeudet omistavalta taholta pitäisi saada lupa.

Muualla verkossa



The Julie/Julia Project

Jokapäiväistä leipää
Kurpitsamoska
Sillä sipuli
Kulinaarimuruja
Kulinaarimuruja burgundinpadan kimpussa

7 kommenttia:

Krisu kirjoitti...

Minä intouduin tuon elokuvan jälkeen
Civet de mouton'ista, kun on se patakin ;) Uppomuniakin kokeilin, nekin onnistuivat hyvin.

Merituuli kirjoitti...

hauska että samanlaisella padalla.

ihmettelinkin jo että miksi ihmeessä jättäisit juuston pois, mutta tulihan se totuus sieltä.

mua kiinnostais myös tuo kirja itselle. meillä on turhan vähän hyviä pataruokia sisältäviä kirjoja (tai niin mä ainakin luulen/muistelen).

Ari Makela kirjoitti...

Krisu, uppomunat tulivat minunkin listalleni leffan myötä. Civet de mouton'ia pitänee kokeilla myös joskus.

Merituuli, olen täysin vakuuttunut että pitäisitte kirjasta.

Ketturouva kirjoitti...

Kiitän vielä kauneimmin Kettuväen puolesta. Ruoka oli hyvää, niin kuin Poikakin kotimatkalla vakuutti, vaikka perheen kulinaristista barbaaria taisikin miellyttää eniten se ranskalainen leipä...

Ari Makela kirjoitti...

Kiitos itsellenne ja tervetuloa uudelleen :)

Rauna kirjoitti...

Joulunaikaan kuuluu tietty liikuttuminen, joten sikälikin hyvä valinta tähän vuodenaikaan. Leffa oli symppis, mutta olisin ehkä itse katsonut enemmän Juliaa, joten hankin itselleni joululahjaksi Childin My life in France, jota jossain amerikkalaisessa blogissa oli kovasti hehkutettu. Vaikuttaa ensisilmäilyllä lupaavalta ja sopivalta lukemiselta joululomalle.

Mukavaa joulua sedälle! :)

Ari Makela kirjoitti...

My Life in France on minulla ostoslistalla, mutta en ole vielä tehnyt asialle mitään.

Hyvää joulua sinullekin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...