lauantai 21. helmikuuta 2009

Äiti ja lapsi pataan


Helmikuun ruokahaaste toi välittömästi mieleen donburi-klassikon oyakdonin, mutta ensimmäisen yrityksen lopputulos oli kauniisti sanottuna enimmäkseen harmiton. Toinen, ja viimeinen yritykseni, on muunnelma ehdottomiin suosikkeihin kuuluvasta Kioto donburista.

Riad Donburi kahdelle

Keitettyä riisiä kahdelle
Muutaman millin paksuiseksi leikattua broilerin rintaa kahdelle
Kananmuna
Keltasipuli
Kiehaututteuja pieniä porkkanoita
Öljyä paistamiseen

1 dl soijakastiketta
1 dl sakea (hyvää, jotta lopun voi kaataa kokkiin)
4 rkl sokeria

Paista muna mahdollisimman ohueksi levyksi ja leikkaa suikaleiksi. Siirrä syrjään.

Viipaloi sipuli mahdollisimman ohuiksi renkaiksi ja jätä ne kylmään veteeen kymmeneksi minuutiksi. Kaada vesi pois ja kuivaa talouspaperin päällä.

Laita kastikeainekset kasariin ja keitä kokoon. Hiljaa, jollet halua nähdä jännittävää sokerin palamisefektiä. Jätä kastike miedolle lämmölle.

Paista liha kevyesti. Älä anna ruskistua. Siirrä liha kastikekasariin.

Jaa riisi kulhoihin, lisää sipuli ja peitä se marinoituneilla kanaviipaleilla. Peitä kana puolestaan munasuikaleilla. Lurauta hiukan kastiketta jokaiseen kulhoon. Koristele porkkanoilla.

Kommentit



Tästä tuli kyllä hyvää. Pieni tömäys chilikastiketta olisi voinut tehdä hyvää vaikka se ei kovin japanilaista olisikaan. Paljon onnistuneempi tapa laittaa äiti (kana) ja lapsi (muna) samaan pataan kuin ensimmäinen yritykseni.

torstai 12. helmikuuta 2009

Alaston Suomi

Ministeri Suvi Lindéniä on tottunut pitämään täysin hukassa olevana ihmisenä, mutta tällä kertaa ministeri ylitti itsensä.


Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa.


Lex Nokiaksi ristitty lakiehdotus on turha, typerä ja hyödytön ja lisäksi perustuslain vastainen: perustuslakivaliokunta viis veisasi siitä, että heidän kuulemansa oikeusoppineet olivat asiasta aivan eri mieltä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin täysin käsittämättömän sanaläjän tiivistä tiedostoista voi käydä lukemassa vaikkapa täältä.

Ymmärrän, että Lindén ei ymmärrä, mutta luulisi Nokian kaltaisen teknologiayrityksen ymmärtävän, että jos työntekijä haluaa vuotaa yrityssalaisuuksia hän siihen myös pystyy.

Muualla verkossa:

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Oyako-don



Puurohaasteen voitti sitten näköjään Kulinaarimurula koska helmikuun haaste on siellä. Tammikuun haasteen missaaminen söi Äijää pahasti sillä minun piti vastata reseptillä, joka on erittäin kiinnostavasta keittokirjasta ja josta en ole kokannut vielä yhtään mitään. Ja puurohaaste nyt vain olisi ollut tapa laajentaa omaa tajuntaansa. Oma mokani harmitti niin paljon, että en ole vieläkään käynyt tutustumassa vastauksiin ja äänestäminenkin sitten jäi.

Helmikuun haaste, muna vai kana, napsahti: resepti ja kirja josta resepti on peräisin oli heti ilmiselvä: Quick & Easy Donburi Dishes - Healthy Rice Bowl Toppings. Kirjalla on sikäli tunnearvoa, että se on hankittu Shinjukusta. Ja resepti on tietysti oyako-don: kanaa ja munaa riisin päällä.

Donbureihin tutustuin ensimmäisen kerran kun löysin taivaallisen Kioto Donburin ja sen jälkeen donbureihin on tullut tutustuttua enemmänkin ja eräs niistä on klassinen oyako-don, joka on kuitenkin osoittautunut minulle hankalaksi kaveriksi: japanilaiset kun käyttävän kanasta jotakuinkin kaiken ja palleatyräinen ei nyt noin vain nieleskele kaikkia osia otuksista ellei halua päätyä toista kertaa leikkauspöydälle broilerin koston vuoksi.

Tarvitset



kahdelle

kuumaa keitettyä riisiä annos per syöjä
120 g kanaa
3 munaa rakenne rikottuna
½ sipuli ohuina viipaleina

Keitinliemi


1,7 dl dashia
1 rkl sokeria
2½ rkl soijakastiketta
2½ rkl miriniä
2-3 vartta mitsubaa (rakuunaa)

Pilko kana ohuiksi, suupalan kokoisiksi palasiksi. Leikkaa mitsuba tuuman palaisiksi pätkiksi.

Kiehauta liemi ja lisää sipuli ja kana. Lisää munat. Kun munat ovat puolikypsiä lisää mitsuba ja siirrä pois lämmöltä ja anna seoksen kypsyä pari minuuttia peitettynä. Tarjoile donburikulhoissa: riisi alla, kana-muna-seos päällä.

Kommentit



Ensimmäinen yritys. Mostly Harmless, sanoisi Douglas-setä. Ei, äijäruokala ei osallistu tällä ruokahaasteeseen. Mutta kehityskelpoista. Tällaisenä kuitenkin vain oishikatta 2/5. Äijäruokala ei, toistan, ei osallistu tällä helmikuun ruokahaasteeseen.

Mitsubaa kun ei ollut niin käytin yrttinä erittäin vääräoppisesti rakuunaa. Kahdelle? Olen joskus virnuillut, että pitäisi laittaa treffi-ilmoitus:"Haetaan mukavasta, kulinaarisesti kokeilunhaluisesta naisesta, koekaniinia."

perjantai 6. helmikuuta 2009

Negatiivinen äijyys

Tulin harvinaisen pahalle tuulelle lukiessani Hesarin jutun italialaisesta sisäpolitiikasta. Syrjivää, ksenofobista ja kovin italialaisen äijämäistä. Huonoa äijyyttä.

Italialainen keittiö on hieno ja vivahteikas. Silloin kun minulla on keittiössäni eurooppalainen vaihe se tuo viehättävää raikkautta ja keveyttä ruokalajeihin. Ei italialaisilla ole mitään syytä olla huolissaan ruokakulttuuristaan. Kyllä se pärjää korkealla laadullaan ja sillä että se on hyvin tunnettu. Korkeatasoiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös avoimuus ulkoa tulevia vaikutteita kohtaan.
Kuulinko sanan risotto?

Olisi mukava kuulla Italiasta mukaviakin uutisia eikä sitä, että EU:n sopimuksia ei noudateta, mafia jyllää ja että Napolissa on jäteongelma. Ja Berlusconi... Yhden hengen Halmeen, Soinin ja Väyrysen triumviraatti. Ja sekin on loukkaus noita kolmea herraa kohtaan.

torstai 5. helmikuuta 2009

Quiche à la tomate, niçoise



Tätä quiche-reseptiä on pitänyt kokeilla jo pitkään, mutta se on vain jäänyt. Jonkinlaisena kimmokkeena toimi duunikaverin synttärit vaikka syntymäpäiväsankari ilmoittikin, että anjovis ja oliivit tökitään lautasen reunalle. Tänä iltana teen koekappaleen. Jos tämä onnistuu sinusta ei tule koekaniini vaan sinusta tulee uhri. Be Afraid.

One lives and learns: ctrl-p näköjään postaa kesken olevan jutun. Minun piti tulostaa resepti kauppalapuksi, mutta postaus päätyikin sitten julkiseksi. Kiitokset Googlelle muutenkin kuin Firefoxissa yleisesti käytössä olevan näppäinyhdistelmän väärinkäyttämisestä.

Tarvitset



½ dl silputtua sipulia
2 rkl oliiviöljyä
450-900 g kiinteitä, kypsiä, punaisia tomaatteja
iso valkosipulin lohko murskattuna
½ tl oreganoa, basilikaa tai timjamia
½ tl suolaa
1/8 tl valkopippuria
muna ja kolme munankeltuaista
8 silputtua anjovisseläkettä
3 rkl oliiviöljyä anjovisrasian öljy mukaanluettuna
3 rkl tomaattisosetta
3 rkl silputtua persiljaa
1 tl paprikaa
hyppysellinen cayannepippuria
puolikypsä voitaikinakuori
12 mustaa kivellistä oliivia
½ dl raastettua parmesaani-, gruyère- tai tahkojuustoa

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Kuori tomaatit. Poista simenet ja mehu. Lisää paistinpannuun tomaatit, valkosiuli, yrit ja mausteet. Pane kansi pannun päälle ja keitä viisi minuuttia miedolla lämmöllä. Ota kansi pois, lisää lämpöä ja keitä 5 minuuttia kunnes neste on melkein haihtunut. Jäähdytä hiukan.

Vatkaa kulhossa sekaisin munat, keltuaiset, anjovis, öljy, tomaattisose, persilja ja mausteet. Hämmennä sekaan tomaatit. Tarkista maku.

Levitä tomaattiseos taikinakuoreen. Järjestä oliivit päälle koristeeksi. Sirottele pinnalle juustoa. Tiputa öljyä pinnalle.

Kommentit



Alkuperäisessä reseptissä oliivit ovat kivettömiä. Anteeksi ranskankieleni, mutta minusta kivettömät oliivit ovat rikos oliivikuntaa kohtaan: teolliset prosessit heikentävät
aina(?) raaka-aineiden tasoa. Käytin kivellisiä kalamata-oliiveja.

Tomaatteina käytin säilyketomaatteja koska ne yksinkertaisesti ovat parempia tähän aikaan vuodesta kuin tuoreet.

Pohjan rykäisin nopeasti kasaan kun kukaan ei ole sitä katsomassa. Täyte maistui hyvältä ja anjovis, joka olosuhteiden pakosta oli kilohailianjovista, tuntui siitä selvästi läpi. Odotan mielenkiinnolla sitä mitä tulee uunista ulos.

Lopputulos oli jännittävä, hieman liian jännittävä. Anjovis korostui ja peitti alleen. Suurelle ihmisjoukolle tätä ehkä voisi tehdä uudelleenkin, mutta ainakaan minä en välitä tästä muutamaa puraisua enempää. Pettymykselliset oishikatta 2/5. Ehkä anjoviksen voisi korvata jollain neutraalimmalla kalalla?

Tupakoinnin esittäminen lehdissä ja televisiossa yritetään kieltää

Tupakoinnin esittäminen lehdissä ja televisiossa yritetään kieltää uutisoi Hesari. Siis ihanko oikeasti vaikkapa Mika Kaurismäen elokuvasta Arvottomat pitäisi sensuroida tupakointikohtaukset? Elokuvasta nousee heti mieleen neljä olennaista kohtausta, jossa poltetaan tupakkaa:


  1. Aivan leffan alussa Pellonpää varastaa suutelevalta parilta tupakan.
    Tämä on laina jostain ranskalaisesta(?) leffasta.


  2. Harri (leffan hahmo, näyttelijän nimeä en muista) tarjoaa Veeralle
    tulta "Se on sitten kevät."


  3. Veera ja Harri herättävät Mannen, joka nukku Volgassa. Manne lyö
    päänsä auton kattoon ja sanoo:"Hyvää huomenta. Tupakkaa, nuori mies."


  4. "Anna tupakka." toteaa Veera eräässä kohtauksessa, jota en nyt tähän hätään muista tarkemmin.




Entä jos lehti ei voisi jutussaan Winston Churchillistä tai Fidel Castrosta näyttää kuvaa, jossa on sikari? Tai näyttää sikaria jutussa, joka kertoo mitä Bill Clinton teki Monika Lewinskylle? Viimemainitun tarkempi kuvaus tosin ei oikein sovi perhelehteen :)

Edes pohtimatta lakiehdotuksen epämääräisyyttä (ei ole hauskaa kun laki on äärimmäisen epäselvä siitä mitä saa tehdä ja mitä ei) niin mitä järkeä tuossa on? Me kaikki tiedämme että tupakointi on epäterveellistä ja että se haisee pahalle. Ei siihen tarvita uusia lakeja.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...