Saimme arvostelukappaleen Mikko Takalan ja Sami Rekolan uudesta kirjasta.
Street Food teki meihin jo ensimmäisellä vilkaisulla vaikutuksen. Kirjassa keittiömatkaillaan Japanissa, Singaporessa, Thaimaassa, Kiinassa, Texasissa, Portlandissa, Montrealissa, San Fransiscossa, Kööpenhaminassa, San Sebastianissa, Berliinissä ja Italiassa. Lista on hengähdyttävän pitkä, mutta kirja on onneksi kookas ja yli kolmesataasivuinen. Sisältöä on siis runsaasti.
Kirjan ensimmäisillä sivuilla tulee vastaan kuva legendaarisesta newyorkilaisesta delistä Katz's Delicatessen. Kuva nostattaa hieman kulmakarvoja, sillä New Yorkissa ei kirjassa vierailla. Ehkä hyvä niin, sillä New Yorkin loputtoman laajasta ruokakulttuurista on kirjoitettu paljon.
Ruokamatka alkaa Japanista. Rakkauteni japanilaiseen ruokaan vuoksi tämän luvun ruoat ovat vähintään nimeltään tuttuja, mutta täysin kokeilemattomia ja tuntemattomiakin ruokalajeja löytyy. Tämä on hyvä.
Raaka-aineista minut yllätti esimerkiksi pandan-lehdet, mutta pienen
googlailun jälkeen minulle selvisi mitä ne ovat ja että niitä saa Helsingistä
Vii Voanista. Pisteitä keittokirja saa siitä, että thaimaalaiset kalamurekepihvit tehdään hauesta.
Texas-luvussa silmiini osuu erään suosikkiruokani,
tori no kara-agen mausteisempi versio, jota aivan ehdottomasti pitää kokeilla.
Kirja on kauniisti tehty ja kuvattu. Monet sen kuvat voisivat aivan hyvin olla katukuvauskirjassa. Sidonta vaikuttaa laadukkaalta, mikä on tärkeää, sillä keittokirjan pitää kestää säännöllistä käyttöä.
Kirjasta kokkaamisen aloitin Japanista, sillä muistot veivät minut vuoteen 2007 ja Tokion Kōenjiin. Ystäväni kanssa kävimme useita kertoja Dizz-nimisessä yakitori-paikassa.
No yakitori, no life todettiin ravintola Dizzin seinällä Kōenjissa, Tokiossa. © TJ Hämäläinen
Yakitori-vartaisiin tarvitset tare-kastiketta.
Tarvitset
2 dl miriniä
1 dl soijakastiketta
1 dl sakea
3 rkl sokeria
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
Mittaa kaikki kastikeainekset kattilaan. Keitä keskilämmöllä, kunnes neste on haihtunut noin puoleen alkuperäisestä määrästä. Anna jäähtyä hieman.
Näin kertoo kirja, mutta lisään sen verran, että samoin kuin teriyaki-kastike niin tästä tulee helposti paksua liisteriä, jos vaikkapa yrittää tehdä töitä kastikkeen kiehuessa kokoon.
Yakitoreihin voi käyttää melkeinpä mitä tahansa kanan osaa, sellaisiakin, joita gai-jin ei kovin helposti suuhunsa laittaisi, kuten rustoa. Kirjan reseptissä käytetetään reisipaloja. Koska kaupassa ei muuta ollut marinoimattomana, käytin tällä kertaa nahatonta rintafilettä. Kevätsipuli päätyi vartaiden sijasta salaattiin, joten en ollut kovin uskollinen alkuperäiselle reseptille.
Tarvitset
kolme kananpojan rintafilettä
4 bambutikkua puoli tuntia kylmässä vedessä liotettuna
1 dl tare-kastiketta
Leikkaa lihat suupaloiksi ja käytä myös nahka, jos sitä on. Pujottele palat tikkuihin.
Grillaa vartaita ensin molemmin puolin ilman kastiketta. Kun liha alkaa saada väriä, penslaa molemmilta puolilta tare-kastikkeella ja jatka grillaamista. Penslaa vartaita grillauksen aikana pari kertaa. Grillaa, kunnes vartaat ovat kypsiä.
Tarjoa vartaat kylmän oluen ja hyvän salaatin kera.
Kommentit
Kirja parhaita viime aikoina näkemiäni keittokirjoja. Kuvitus on erinomainen, kirjan kerronta on letkeää. Keittokirjaa ei tule yleensä luettua, mutta tämä on poikkeus. Lyhyehköt taustoitukset pitävät mielenkiintoa yllä ja mikä tärkeintä, reseptejä, joita haluaa kokeilla, on paljon.
Ruoasta tuli tällä kertaa vain oishikatta 3/5, mutta se ei ole kirjan vaan kokin vika. Pidin vartaita liian kauan uunissa ja lopputulos oli kuiva.
