Ruokahaasteen aiheen valinta ei koskaan ollut näin helppoa. HOT HOT HOT! toi välittömästi mieleen Ghillie Başanin kirjan Marokkolainen keittiö ja sen taginet. Helsingin kosteaan, tuuliseen ja kylmään marraskuuhun mausteinen pataruoka sopii hienosti.
Tulisuutta tässä ruokalajissa edustavat inkivääri, cayannepippuri ja chili, joiden määrää lisäsin koska haasteen aihe on HOT. Silopersiljan jätin pois, koska sitä ei ollut ja viikolla opin, että ei se silopersiljakaan ole erityisesti minun makuuni vaikka monet sitä suitsuttavatkin. Mielijohteesta lisäsin rosmariinia.
Tämän ruokalajin raaka-aineiden hankinta alkoi epätavallisesti sillä kävin perjantaina oluella hyvää ruokaa arvostavan duunikaverini kanssa. Istahdimme hetken Pullmann'sissa - London Pride Real Ale -versiona ei voi olla ilahduttamatta, siirryimme Oosteriin, josta minut raahattiin Tunnelin S-Markettiin. Kaksi miestä ihailemassa kaappipakastimien, joista löytyy muunmuassa peltopyytä, sisältöä. Huvittavaa? Ehkä, mutta mukaani takertui vajaat puoli kiloa lampaan paistijauhelihaa, koska tiesin tekeväni tätä taginea.
En ole koskaan käynyt Marokossa tai edes marokkolaisessa ravintolassa, mutta kuskus on hyvää, tagine on kaunis ja tagine-ruokien täyteläisyydessä on jotain sielunräjäyttävää.
Ruoassa on kanelia, tällä kertaa aitoa eikä kassiaa. Ystäväni tilasi jostain verkkokaupasta ihka aitoa cinnamomum verumia puoli naulaa ja minäkin pääsin sadosta osalliseksi. On totta, että kassia aiheuttaa maksavaurioita, mutta jotenkin en jaksa hyppiä aiheesta seinille: eiköhän tyypillinen suomalainen hanki maksavaurionsa kossulla eikä korvapuusteilla.
Tarvitset
400-500 g hienoksi jauhettua lampaanlihaa
1½ isoa sipulia raastettuna
1½ isoa sipulia silputtuna
1-2 tl kanelia
1 tl juustokuminaa
ripaus cayannepippuria
3 rkl voita
25 g tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna
3 hienoksi silputtua tulinen chili ilman siemeniä
hyppysellinen sahramia
runsas 1 tl korianteria
runsas 1 tl rosmariinia
sitruunan mehu
3 dl vettä
1 sitruuna neljään osaan lohkottuna
suolaa
mustapippuria
Sekoita lihaan sipuliraaste, kaneli, juustokumina ja cayannepippuri. Mausta suolallalla ja pippurilla ja vaivaa seosta pari minuuttia. Muovaa seoksesta pieniä lihapullia.
Sulata voi taginessa, lisää loput sipulista, inkivääri, chili ja sahrami. Paista seosta jatkuvasti sekoittaen kunnes sipuli alkaa saada väriä. Lisää korianteri ja sitruunamehu. Sekoita.
Kaada vesi tagineen ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää lihapullat nesteeseen, vähennä lämpöä ja laita kansi päälle. Keitä hiljaa 20 minuuttia välillä lihapullia käännellen.
Poista kansi, asettele sitruunalohkot lihapullien ympärille ja keitä ilman kantta 10 minuuttia niin että neste kiehuu hieman kokoon. Tarjoa kuumana suoraan taginesta. Aseta tarjolle leipää, jolla nesteen saa kerättyä lautaselta.
Musiikki
Marokkolaista musiikkia minulla ei ole, mutta malilaisen tuaregibändin Tinariwenin lempeät soundit sopivat hyvin tähän tulisenpehmeään pataan.
Kommentit
Jo ennen kannen laittamista liemi lupaili lämmöllään ja jalkipoltteellaan. Nostaessani kantta en voinut olla maistamatta lientä, joka osoittautui erittäin maukkaaksi. Lihapullistakaan en osannut pitää haarukkaa erossa ja ne osoittautuivat mehukkaiksi, liemen mukavasti maustamiksi. Sahrami antoi kauniisti väriä ja tulisuutta oli juuri sopivasti minun makuuni. Sitruuna lisäsi oman puraisunsa ja kun vielä mausteiden tasapaino meni nappiin niin tästä on pakko sanoa oishikatta 4/5.
7 kommenttia:
Kokkaat todella houkuttelevia herkkuja! Blogiasi lukiessa alkaa harmittaa, vaikka kokkausta rakastankin, että olen profiloitunut kahden hengen perheemme kulinaarivastaavaksi. (Toki muutama poikkeus on: siippani on venäläinen, joten on luonnollisesti täysin naurettava ajatus, että Kukaan Muu osaisi paistaa kelvollisia blinejä tai marinoida, saati grillata, oikeaoppista saslikia... :D Vaihtelu kuitenkin virkistäisi!) Taidanpa jättää sivusi koneelle auki pieneksi vihjeeksi, etenkin kun mies on vannoutunut sushifriikki :)
Mä olen nauttinut taginea vain marokkolaisessa ravintolassa Ranskassa. Ihan mahtavaa. Jotenkin tuo astiakin kai vaalii pehmeyttä...
Tätä voisin kokeilla, mutta eka pitäisi varmaan hankkia se astia. Ettei tule pettymyksiä.
Meilläkin on tuo kirja ja olemme laittaneet siitä useampia herkkuja. Lihapullatagine on kyllä naminamia...
statisti, kiitos. Venäläinen keittiö kiinnostaisi myös, mutta sen eteen en ole tehnyt enempää kuin että osallistuin isossa porukassa illalliseen Kasakassa.
Kiinnostavaa olisi lukea tai kuulla siitä kuinka ruokakulttuuri muuttuu kun lähdetään vaikkapa Lappeenrannasta Pietariin. Ei kertarysäyksellä vaan niitä matkan varrella kohdattuja ruokia pohtien.
Heli, tuo kirja tosiaan on aarre!
olen kokannut vasta yhden ruuan kirjasta ja onnistui, täytynee siis jatkaa eteenpäin ko. kirjan kanssa! :)
Haarukka, eiköhän saman tuloksen saisi aikaan myös tavallisessa kannellisessa padassa. En ole koskaan tosin kokeillut.
Naispuolisen ystäväni suusta kuultua:"Miehet on ruoanlaitossakin välineurheilijoita."
Nelle, mitä kokeilit? Mä olen leiponut kirjasta leipää ja tehnyt tagineita. Kaikki muu on asteella "tekisi mieli kokeilla".
ari: tein niitä mausteisia kurpitsalohkoja. Voisi kyllä ehkä viikolla ottaa jonkin uuden, seuraavan reseptin kokeiluun... :)
Lähetä kommentti