lauantai 1. marraskuuta 2008

Kasakassa

Kantapubilaisten kanssa kävimme ravintola Kasakassa. Kolmen ruokalajin illallinen edullisesti hyvässä seurassa houkutti. Venäläinen ruoka on minulle aika outo asia ja ensimmäisen kerran Venäjä päätyy Äijärauokalan luokittelulistalle.

Kokoonnuimme pubiin, josta siirryimme Krunikassa, Meritullinkadulla, sijaitsevaan Kasakkaan. Hämmennyn niin pahasti naulakolla siitä, että öljykangastakkini ja sen alla ollut North Facen kevyt takki laitettiin puolestani henkariin, että olin jo tunkemassa sekä hattuani että kassiani tarjoilijan syliin, mutta tajusin sentään että ne voi laittaa itse hattuhyllylle.

Paikka on lämpöisen oloinen ja palvelu on ystävällistä ja meitä enimmäkseen palvellut tarjoilija puhui hyvää suomea, josta kuuli selvästi, että äidinkieli ei ole suomi. Alkuruokavadit olivat muhkeita: kylmää kalaa kolmessa muodossa, säilöttyä kurkkua hunajan ja smetanan kera, oliiveja, salaattia, sienisalaattia...

Pääruoaksi olin valinnut häränlihan, jonka useimmat valitsivat, sijasta kuhan ja se osoittautui hyväksi valinnaksi sillä perinteinen vaatimattomuuteni "Joo, kyllä mä olisin tehnyt tämän fisun paljon paremmin" ei toteutunut. Minulle erikoista oli kalan tarjoaminen sienikastikkeessa. Hyvää!

Jälkiruoaksi oli romanovin mansikoita, joihin pikaisella googlaamisella löysin reseptin, mutta Kasakan versiossa oli kermavaahdon sijasta sorbetti.

Mikään halpa paikka Kasakka ei ole, mutta Äijäruokala suosittelee.

Ei kommentteja: