lauantai 30. tammikuuta 2010

Matsumoto no hambaagaa eli pieni hetki historialle



Huomaatteko tuon pikku rakennuksen oikealla? Se on Matsumoto-jō, joka ulkonäkönsä vuoksi tunnetaan myös Korppilinnana. Se on yksi niistä kolmesta linnasta, joilla on kansallisaarteen asema Japanissa. Yleensä linna kuvataan sen värikkäimmästä kulmasta:



Kuvaa rajataan tavallisesti rankemmin, jotta se näyttäisi aidommalta, ilman modernia Matsumotoa. En väitä, että Edo-kausi olisi ollut taivas, mutta ei sitä ollut Meiji-kausikaan. Lämmittäisittekö saunanne vaikkapa Olavinlinnan puuosilla? 松本城 ehdittiin jo myydä polttopuiksi, mutta jälkipolvet arvostavat sitä, että linnan purkaminen olisi maksanut enemmän kuin siitä saatu polttopuu.

Matsumotolaisvaikutteinen hampurilainen



Japanissa huomiota herättää McDonalds. Kuinka paljon niitä on ja kuinka ne ovat 24 tuntia vuorokaudessa auki. Matkan aikana oli kampanjatarjouksena sadan jenin, reilusti alle euron, hapanimeläkastikkeella tuunattu perusmäkkihampurilainen. Japanissa ei ole kovin helppoa löytää ruokaa joinakin vuorokauden aikoina ja näin oli myös aamupäivällä Matsumotossa, johon pakenin vuoden 2007 taifuunia numero yhdeksän (65 cm vettä vuorokaudessa, tuulta 53 m/s).

Hypättyämme ulos Azuka-junasta löysimme itsemme kampanjatarjouksen kimpusta. Tämä on herätti minussa uteliaisuutta ja ihmettelyä. Entä jos siihen hampurilaiseen panostaisi muutenkin? Jos vaikka villiintyisi ja laittaisi salaattia?

Resepti on pyttipannumaisen epämääräinen, mutta asiat tuli tehtyä vapaalla kädellä. Lisäksi minulla on ongelma jauheliapihvien kanssa: en vain osaa. Mutta kun kerran lihapulliakin voi tehdä uunissa niin miksi ei lihamureketta ei voisi tehdä lättänäksi? Samalla valmistuisivat mielijohteesta seuraksi worchestershire-kastikkeella (klassinen apteekin osa, joten ei kai se pahaa voisi olla?) ja soijalla maustetut uuniperunanpuolikkaat.

Tarvitset



hampurilaissämpylän
400 g naudan paistijauhelihaa
1 kananmuna
vajaa puoli dl korppujauhoja
suolaa
mustapippuria
2 rkl hapanimeläkastiketta
2 rkl ketsuppia
salaattia
muutama viipale sipulia
sesamöljyä
2 viipaletta mietoa cheddar-juusstoa

Sekoita liha, muna, korppujauhot ja mausteet. Muovaa niistä sämpylän kokoinen pihvi ja paista 40 minuuttia 225 °C uunissa tai kunnes se on ruskistunut.

Liota sipuliviipaleita 10 minuuttia ja laita ne talouspaperin päälle, jotta liika vesi poistuu.

Halkaise sämpylä ja paahda halkaisupinnat paistinpannulla. Sekoita ketsuppi ja hapanimeläkastike ja levitä seosta sämpylän alaosalle. Lisää pihvi, juustoviipaleet, salaatti ja sipuli. Lisää ketsuppi-hapanimeläkastikeseokseen muutamia pisaroita sesamöljyä, mutta ole varovainen sillä niin raaka sipuli kuin sesamöljykin peittävät helposti kaikki muut maut alleen. Lisää seosta harkiten salaatin päälle.

Kommentit



Tästä tuli ihan ok äijäillallinen, mutta blogauksen pointti on pohjimmiltaan se, että historiaa voitaisiin kunnoittaa hivenen enemmän vaikka objekti tuntuisikin olevan vain turha, liian iso ja ikävien asioiden symboli.

Muualla verkossa



Google Maps
Jcastle.info on Matsumoto-jō
Wikipedia on Matsumoto

3 kommenttia:

tei kirjoitti...

Hmm, mina olen kylla onnistunut hampparipihvien kanssa pannullakin, vaikka olen tehnyt ne oikeaoppisesti ilman korppujauhoa ja kananmunaa.

On muuten pitanyt kysya, saako Suomesta japanilaisia tomaatteja tai onnistuitko maistamaan niita reissullasi? Aivan unelmamakoisia! Ja niita taalla yleensa saa kypsina, kun muut tomskut tuppaavat kaupassa olemaan raakoja.

Seuraavaksi voisin ihmetella vuosia minua vaivannutta asiaa eli miksi ravintoloissa tarjottavat tomaatit ovat lahes jarjestaan raakoja, ihan ravintolan tasosta riippumatta?

ari kirjoitti...

Kuten sanottu, mä en vain osaa :)

En ole havainnut, että Suomesta saisi japanilaisia tomaatteja missään muodossa. Paikan päällä muistan syöneeni niitä vain grillattuina enkä loppujen lopuksi tietenkään voi tietää olivatko ne tomaatit japanilaisia vai tuontitavaraa. Mutta aivan taivaallisia ne puuhiilellä grillatut pekoniin käärityt tomaatit olivat.

En voi väittää olevani tomaattiasiantuntija, mutta on väitetty, että lajikkeet on jalostettu kuljetuskestävyyttä eikä makua ajatellen.

Kotona kypsyttämisen ongelma ainakin sinkkutaloudessa on se, että aikaero kypsymisen ja pilaantumisen välillä ei ole kovin pitkä.

Eräs italiainen keittokirjani muuten suosittelee säilyketomaatteja, nimenomaisesti roma-lajiketta. En muista nähneeni tomaattisäilykettä, jossa oltaisiin mainittu tomaatin lajike, mutta kotoani löytyy aina tomaattia pahvipurkissa ja enemmän se tomaatilta maistuu kuin satunnainen kaupasta ostettu raaka tomaatti.

(Ei pitäisi kirjoittaa vastaheränneenä, mutta ehkä tässä oli jotain ajatustakin)

tei kirjoitti...

Oma arvaukseni on, etta vika on pikemminkin lihassa eika laittajassa. Taalla ja USA:ssa liha jauhetaan paljon karkeammaksi. Tosin amerikkalaiset kollegani valittavat ettei takalaisesta jauhiksesta saa kunnon hamppareita tai sitten paikalliset eivat osaa niita valmistaa vaan paistavat ne liian tiiviiksi ja sitkeiksi.

Nainhan se on kun tomaatitkin lentavat puolen maapallon ympari kuluttajan keittioon. Japanilaiset tomskut tosin ovat tosi herkkia, koska niissa on ohut kuori (ne ovat jannan violetihtavan punaisia, joten ne kylla erottaa muista tomaateista, jotka ovat pikemminkin orannsinpunaisia)

Roma-tomaatteja olen nahnyt tolkissa, mutta varmaan sitten taalla (ja/tai USA:ssa). Alkaa menna jo hieman sekaisin, mita mistakin maasta olen onnistunut loytamaan :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...