tiistai 11. toukokuuta 2010

Keittiöpornografiaa II



Kun eilen tulin kotiin niin keittiössä odotti pari kasattua ja paikoilleen laitettua kaappia ja olohuoneen muuton jäljiltä muutenkin vähissä oleva lattiapinta-alasta suuri osa oli kasattujen kaappien ja laatikoiden peitossa. Tänään otettu kuva näyttää kuinka kalusteiden rungot on saatu paikoilleen. Kotona odotti myös iso litteä paketti, luki kulmakaruselli. Jouduin googlaamaan ja sitä kautta oppimaan uuden sanan. Vanhassa keittiökaapistossa samaa tilaa olisi voinut käyttää vain sellaisen tavaran säilyttämiseen, jota ei tarvitse koskaan. Karusellista ja minusta tullee ystäviä.

Hyllytilaa on ruhtinaallisesti enemmän kuin vanhassa kodissani ja varsin paljon enemmän kuin tämän kodin edellisessä kaapistossa. Kasatessani Ketun keittiön Karhuherran kanssa kirjahyllyjäni pohdimmekin, että vasemmalle seinälle sopisi hyvin jonkinlainen hyllystö, mutta onneksi keittiöremontin suunnittelija oli ajatellut samaa.



Pikkukeittiöitä ei ole suunniteltu niin, mutta muun muassa tiskipöydässä oleva reikä ja muutama muu osa viittaavat siihen, että valmius tiskikoneeseen tulee. Ahdasta sille tulee mutta minun kokkaustaajuudellani ja -tavoillani se on hieman, mutta vain hieman, liioitellen välttämätön osa ihmisarvoista elämää.

Ensi viikolla tämän pitäisi olla valmis!

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Keittiöpornografiaa



Jokin aika sitten ihmiset esittelivät blogeissaan keittiöitään. Minulta se jäi väliin useammastakin syystä, mutta nyt kun kerran on näytettävää niin näytetään. Huomatkaa erityisesti vasemmassa nurkassa olevat edellisen asukkaan tolkuttoman röökaamisen jäljet ja miettikää, että koko kämppä on näyttänyt tuolta. Viehättävää ja ruokahalua nostattavaa eikö totta? Kuva ei ole aivan autenttinen sillä remppakundit ehtivät paikata ja maalata osan oikeanpuoleisesta seinästä: olisi pitänyt ottaa kuva eilen.

lauantai 1. toukokuuta 2010

Vapputunnelmia eli ei koskaan enää

Kun vappuillallisesta on vierähtänyt vajaa vuorokausi voi jorinoida hiukan menneistä.



Uuden kodin kunniaksi ensimmäisenä oikeana ruokana tuli vihdoinkin tehtyä carbonnades à la flamandea reseptin vaalean lagerin sijasta belgioluesta. Childin kirjan lager tullee siitä, että kirjan kirjoitusaikana belgioluita ei liene ollut ainakaan laajalti saatavissa Yhdysvalloissa. Oluena toimi Gouden Carolus Classic ja maku muuttui taivaallisen hyvästä syntisen hyväksi. Kuvasta ei hääppöistä tullut, mutta ruoka oli hyvää.

Ei koskaan enää tähän pataan vaaleaa lageria.



Kyselin taannoin riisinkeittimistä ja sainkin rohkaisua. Kun vielä entinen työtoverini näytti minulle Tekniikan maailman riisinkeitinarvostelun päätökseni oli tehty: Zojirushi.

Keitin korkattiin eilen Ketun keittiön väen vieraillessa vappuaattoillallisella. Aloitimme cavalla ja ruokana toimi
inkivääripossu, jota tein ensimmäisen kerran useammalle kuin kahdelle ihmiselle, mutta hyvinhän se toimi kunhan paistoi ohuita possuviipaleita riittävän pienen määrän kerrallaan.

Ei koskaan enää halpisriisinkeittimiä sillä Zojirushi keitti riisin miellyttävän kuohkeaksi eikä todellakaan polttanut mitään pohjaan. Huvittana ja typeränä pikku yksityiskohtana kerrottakoon, että huomasin keittimen kannessa varoitustarran, kumarruin hiukan kohti keitintä ja laskin käteni keittimen kannen päälle ja luin tekstin:


WARNING
Doing so may cause burns or scalding
Do not touch the steam vent


Arvannette missä kohtaa kantta minun kämmeneni oli? Onnekseni minua ei kuitenkaan kaltattu höyryllä.

Kukahan täällä tiskaisi? Keittiöremppa alkaa onneksi maanantaina ja jonkin ajan päästä eräs äijäruokalan parhaista ystävistä, tiskikone, palaa palvelukseen.