Kirjan tulevaisuus

Päivän Hesarin ruokatorstain juttu Ruokakirjan idea ärsytti ainakin minua. Kirjoituksessa on ajatustakin, mutta:

Reseptejä sisältävän ruokakirjan pitää pystyä uusiutumaan. Sen pitää vastaisuudessa olla katselukirja, joka herauttaa veden kielelle (sitähän netti ei tee) ja saa aikaan innostuksen laittaa jotakin tietynlaista ruokaa. Lisäksi sen pitää antaa ohje.

Katselukirja? Melkein kaikki keittokirjat ovat täynnä kauniita kuvia. Annokset on jätetty raaoiksi ja niitä meikattu, jotta ne näyttäisivät kuvissa hyviltä. Ruokablogeista löytyy paljon hienoja kuvia ja ne on otettu annoksista, jotka on tarkoitettu paitsi kuvattaviksi myös syötäviksi.

Hyvä ruokakirja, tai miksei hyvä ruokablogikin, on paljon muuta kuin reseptikokoelma. Ruokakirja menestyy jos se on helmi eikä helmeyteen pääse pelkillä kauniilla värikuvilla. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Shizuo Tsujin "Japanese Cooking - A Simple Art" tai Julie Childin "Mastering the Art of French Cooking", joiden kirjoittajat ovat todella panostaneet tekniikoiden selittämiseen. Childin kirjassa on vain mustavalkoisia piirroksia, Tsujin kirjassa on muutama kaunis värikuva kirjan alussa. Hyvä piirros on opettavaisempi ja selkeämpi kuin valokuva. Suomalaisena helmenä voi nostaa esiin vaikkapa Lindgrenin ja Konttisen kirjan Pyttipannu, joka kertoo värikkäästi pyttipannukulttuurista ja antaa läjän mainioita reseptejä.

Reseptejä löytää mistä tahansa, mutta hyvää opastusta ei. Tässä minusta on kirjan mahdollisuus.