Bearnaise-kastike

Bearnaise kuuluu kastikkaiden kuninkaisiin.

Tarvitset

150 g voita
1 rkl silputtua salotti- tai keltasipulia
4 mustapippuria rouhittuna
2 rkl valkoviinietikkaa
4 rkl vettä
2 munankeltuaista
2 rkl tuoretta, hienonnettua kirveliä
2 tl kuivattua rakuunaa
suolaa

Sulata voi kasarissa. Siirrä syrjään.

Laita sipuli, pippuri, 4 rkl vettä ja viinietikka kasariin. Kiehauta. Kun neste on puoliksi haihtunut siirrä syrjään ja siivilöi sipuli halutetssasi pois.

Lisää munankeltuaiset ja vatkaa sekaisin.

Laita kasari kiehuvaa vettä sisältävän astian päälle, mutta varmista, että kasari ei osu veteen. Vatkaa seaosta kunnes se sakenee ja vaalenee.

Ota kasari pois lämmöltä ja vatkaa lämmin voi sekaan pienissä erissä joukoon niin, että kastike paksunee vähitellen. Valmis kastike on sakeaa ja kiiltävää.

Sekoita joukkoon rakuuna ja kirveli. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mustapippuria ja suolaa.

Kommentit

Oishikatta 4/5. Pitikö sitä kastiketta laittaa noin paljon annokseen?

Pestolihapullat ja salsa

Uusin keittokirjani on Paul Gaylerin Pihvi - T-luupihvistä thaimaalaiseen pihvisalaattiin ja siitä sain idean laittaa lihapullia niin, että puuvartaisiin laitetaan lihapullia ja vaaleaa leipää, joka on sivelty kummaltakin puolelta pestolta. Kirjan nimessä hämmentää pihvi koska kirjasta löytyy piiraiden ja patojen reseptejä ja epäilinkin ensin, että kirjan nimi on käännösvirhe, mutta kirjan alkulehdet kertovat nimen olevan alkukielelläkin olevan Steak.

Keittokirjan onnistuin hajasijoittamaan tehokkaasti, joten en kiiressä lopulta löytänyt sitä kun olisi pitänyt noudattaa alkuperäistä reseptiä, joten tämä ei ole resepti vaan idea. Tein uunilihapullat tavalliseen tapaan kunnes ne olivat melkein kypsiä jolloin pujotin ne vartaisiin leipäpalojen kanssa ja laitoin takaisin uuniin.

Löysin lopulta keittokirjan aivan tavallisesta paikasta: sängyn alta ja nyt reseptiäni lukiessani minua epäilyttää Gaylerin resepti: kuinka lihapullat kypsyvät 200° uunissa viidessä, kuudessa minuutissa? Kokeiluni tulos oli aika hyvä, oishikatta 3/5, mutta lopputulos oli liian kuiva. Täytyypä vielä kokeilla alkuperäisellä reseptillä.

Kirjasta on peräisin myös ruokahaasteeseen käyttämäni mustapapusalsan resepti.

Haasteesta vielä sen verran, että kiitokset hauskasta ideasta järjestäneelle blogille ja kaikille osallistujille. Tuotti kieltämättä mielihyvää, että pärjäsin ensimmäisen kerran itse äänestyksessä hyvin, joten kiitokset myös äänistä.

Äijäkaalia ja mustapapusalsaa

Kaalikääryleet olivat Äijäruokalan ensimmäinen yritys vastata haasteeseen numero 42, mutta se ei nyt vain toiminut vaikka ideassa onkin kehityspotentiaalia.

Haasteessa piti painaa suosikkilähikaupan numeroa 42. Keräkaali. Well, one lives and learns. At any rate, you live. You also panic.

Kalakaalipiiras

Tarvitset

siikafileen
muutaman ruokalusikallisen kevätsipulia silputtuna
kaksi keräkaalin lehteä silputtuna
½ tl mustapippuria
luraus thai-kalakastiketta
maun mukaan (äijäruokalassa siis reilusti) tabascon habanero versiota
filotaikinaa

Paista kalafile ja leikkaa se murusiksi. Pilko kevätsipuli. Mausta mustapippurilla, lurauta sekaan kalakastiketta ja täräytä maun mukaan tabascoa tuomaan potkua. Kääri taikina filotaikinaan ja paista 225° uunissa kunnes taikina on ruskistunut. Tarjoile vaikkapa mustapapusalsan kanssa.

Mustapapusalsa

2 kaltattua tomaattia kuorittuina, siemenet poistettuna ja kuutioituna
½ punaista paprikaa 5 mm kuutioina
100 g keitettyjä tai säilöyttyjä mustapapuja
1 punasipuli pilkottuna
1 punainen chili ilman siemeniä ja pilkottuna
1 rkl sipluttua tuoretta korianteria
½ rkl vaahterasiirappia
1 limetin mehu

Sekoita kaikki ainekset ja anna makujen tasaantua tunnin ajan.

Kommentit

Tästä tuli hyvää ja tätä voi tehdä toistekin. Oishikatta 4/5.

Club Havanna

Kun suuresti arvostamani ruokablogaaja kehui eilen Naamakirjassa ravintola Club Havannan ruokia niin mieleeni tuli heti, että voisin käydä siellä vaikkapa heti tänään lounaalla. Ravintolan sivut saavat minut kirkumaan kauhusta ja käyntiosoitteenkin löysin vasta googlaamalla City-lehden ravintola-arvostelun. Pisteitä ravintola ei saa siitäkään, että ruokalistat ovat PDF-tiedostoina.

Ihmettelin eilen ruokalistaa netissä ja tänään houkuttelin mukaani duunikaverin ja torstain lounasbuffetin listalla oli hernekeittoa (Sopa de Chicaros), broileria ja riisiä (Arros con Pollo) sekä makaronilaatikkoa (Macarrónes Habaneros). Hernekeitto kuulosti kummalliselta ja kovin epäkuubalaiselta ennenkuin sain sen eteeni: oudon vaalea keitto oli soseutettu tasaiseksi ja siihen oli ilmeisesti kaadettu ämpärikaupalla kermaa, joka toi pehmeyttä ja keittokattilan vieressä oli kahta erilaista juustoa, joista valitsin tunnistamani parmesanin. Juustoa hernekeittoon. Eksoottinen ajatus, mutta se toimi. Inttiajoilta peräisin oleva hernekeittokammoni katosi nopeasti ja keitto oli ehdottomasti parasta hernekeittoa ikinä.

Makaronilaatikko, jolle oltiin ehkä vilautettu habaneroa, oli turhan kuiva ja kanaruokaan jäin kaipaamaan enemmän kasviksia ja tulisuutta. Keittoa lukuunottamatta harmitonta safkaa. Lounasruoka on tietysti pakko tehdä halvalla ja tämän kokemuksen perusteella aion käydä Havannassa joskus illallakin.

Tilan sisustuksen koin viihtyisäksi. Erikoisena yksityiskohtana katosta riippuivat suksi- ja porkkapari.

Kaalikääryleet

Helmikuun ruokahaasteen voittajat ilahduttivat scifi-haasteellaan: kasvis numero 42 yhdistettynä vaalealihaiseen kalaan. Haasteen luettuani taapersin seuraavana aamuna uteliaisuutta tihkuen Arabian ostoskeskukseen ja vein appelsiinin vaa'alle ja tökkäisin numeroa 42. Keräkaali. Ei voi olla totta, jälleen kerran pitää keittää kokoon jotain aineksesta, josta en pidä. Kaali menee tonkatsussa, se on hyvääkin. Mutta kaalikeitosta, kaalilaatikosta ja kaalikääryleistä minulla on ikuiset henkiset vammat koulu- ja inttiajoilta. Edes talvileirillä -30° pakkasessa en ollut kovin pahoillani kun kaalikääryleet jäätyivät pakkiin niin, että niistä ei voinut syödä kuin sisukset.

Kokkaaville siskoille kuuluu siis kiitos haasteellisesta haasteesta. Eilen kävin ostamassa kaksi pulloa sakea: toinen hyvää, toinen ruoanlaittoon kelpaavaa ajatuksenani tehdä japanilaisvaikutteisia kaalikääryleitä.

Haasteeseen tuo makua myös se, että pidän kovasti scifistä silloin kun se on hyvää. Ja Douglas Adams oli parhaimmillaan erittäin hyvä ja muistoihini on palanut jälki ApacheCon Europesta Lontoossa vuonna 2000(?). Kolmen päivän luennoilla istumisen jälkeen oli upeaa kun Covalentin edustajan puhe oli lyhyt tyyliin:"Moi, mä olen Covalentista, te tietänette mikä Covalent on, jos ette voitte tulla kysymään ständiltä. Ajattelimme, että ette enää halua kuulla lisää puheita, joten esittelen teille Douglas Adamsin." Douglas Adams tuli lavalle ja kertoi värikkäästi ja elävästi kirjassakin olevan tarinan siitä kuinka brittiläinen herrasmies suhtautuu siihen, että toinen brittiläinen herrasmies syö hänen keksejään. Pian sen jälkeen Adams valitettavasti jätti meidät.

Tarvitset

iso keräkaali
500 g vaalealihaista kalaa
1 dl vaaleaa soijaa
1 dl sakea
4 rkl sokeria
paukalonkokoinen pätkä inkivääriä raastettuna

Valmista kastike sekoittaen ainekset. Keitä hiljaa kunnes sokeri on sulanut ja lisää kala.

Irroita hyvin varovaisesti kaalin ulommat lehdet niin, että ne eivät repeydy ja käärikala kaaliin. Valele kastikkeella. Paista 25 minuuttia 225° uunissa välillä kastikkeella valellen.

Kommentit

Jooei. Epäonnistuneen kokeilun kruunasi asettelun täydellinen epäonnistuminen. Oishikatta 1/5. Äijäruokala ei suosittele eikä osallistu tällä maaliskuun ruokahaasteeseen.

Katajaisia siiderikyljyksiä

Kun kyljykset olivat parasta ennen päivämäärän jälkeen tajusin, että ne pitää käyttää kun ne vielä näyttävät ja tuoksuvat hyvälle ja päätin toteuttaa pitkäaikaisen idean tehdä tämän mainion italialaisen reseptin pohjalta, mutta korvaten viinin siiderillä.

Illallinen tuli dokumentoitua kovin kevyesti: ei ainuttakaan kuvaa ja ainesosatkin tuli lisättyä näppituntumalla. Siideri oli ainut, jonka oikeasti mittasin.

Tarvitset

2 rkl oliiviöljyä
3 porsaan kyljystä
1 rkl katajanmarjoja karkeasti paloiteltuna
2 mausteneilikkaa
10 laakerinlehteä
iso sipuli silputtuna
2½ dl kuivaa siideriä (käytin Crowmooren kuivaa)
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria

Ruskistin pannulla, maustoin ja tuuppasin 175-asteiseen uuniin 30 minuutiksi ja valelin niitä välillä. Äijäruokala suosittelee, oishikatta 4/5.

Faaraomuurahaiscurry

Keittiöni legendaarisista edesottamuksista toinen liittyy Camellia Panjabin Intialaiseen keittokirjaan, mutta häpeäkseni täytyy todeta, että en ole koskaan tehnyt curryä alusta asti vaan olen käyttänyt Rajahin sinänsä mainioita currytahnoja, joihin liittyy myös elävä muisto: tein elämäni ensimmäistä intialaista kokeilua ja ruoka oli minusta aivan riittävän tulista, mutta ystäväni otti Rajahin currypurkin kouraansa ja lusikan toiseen:"Saanko syödä tämän?" Annettuani luvan ystäväni tyhjensi purkin. En tekisi tuota vieläkään vaikka olenkin nykyään paljon tottuneempi chiliin kuin silloin. No, kyseisessä naisessa on aina ollut enemmän oikeaa miestä kuin minussa.

Tämä ohje perustuu lievästi Panjabin kirjan ohjeeseen jogurtissa keitettyä kalaa (doi maach), joka valmiin currytahnan käytön takia on tietysti kovin erilainen kuin alkuperäinen resepti, mutta se ei tarkoita sitä että se ei olisi hyvää. Legenda tästä reseptistä on tullut sen vuoksi, että tein tätä ensimmäisen kerran rakkaalle ystävälleni Ketturouvalle. Valmistimme fisun samalla kun riisi valmistui. Kun nostimme riisikattilan kannen havaitsimme riisin seassa selällään olevia kuoliaaksi keitettyjä otuksia. Totesimme, että syömme pelkän fisun. Hieman myöhemmin luin taloyhtiön seinältä, että talo myrkytetään faaraomuurahaisinvaasion vuoksi.

Tarvitset

600 g kalapaloja
1½ tlk suolaa
2 tl silputtua inkivääriä
2 valkosipulin kynttä
ruokaöljyä
2 viipaloitua sipulia
2½ jogurttia
¾ tl sokeria
tulista currytahnaa maun mukaan, vaikkapa 2-3 ruokalusikallista.
2 silputtua tomaattia
3 rkl rusinoita

Poista kalasta nahka ja huuhdo se. Sekoista ½ tl suolaa ja sitruunamehu ja anna kalan maustua puoli tuntia seoksessa.

Pyöräytä inkivääriä ja valkosipulia pannulla sen verran, että niiden aromit irtoavat. Lisää sipulit ja ruskista kevyesti. Lisää pari desiä vettä ja hauduta kunnes sipulit ovat pehmeitä. Lisää currytahna ja sekoita. Säädä lämpö hyvin alhaiselle, lisää jogurtti ja hämmennä kolmen minuutin ajan. Sekoita joukkoon sokeri, tomaatit ja mahdollisesti lisää vettä riippuen siitä kuinka paksua kastiketta haluat. Lisää 1 tl suolaa. Lisää kala varovasti ja keitä hiljalleen kolme minuuttia. Käännä kalapalat ja hauduta toiset kolme minuuttia. Lisää rusinat ja keitä hiljalleen kypsäksi.

Kun aateekoo on särki...

...tekisi mieli käyttää samanlaista kieltä kuin mainion Monkeyfoodin Muusani Gordon -postauksen kommenttiketjuissa.

Kuukausi sitten kone, jossa on kaikenlaista, muunmuassa arska.org ja kendoseurani sivut, tilttasi. Järkyttävä loadi (about 40) vaikka kone ei tehnyt yhtään mitään. Päädyin siihen, että SATA-kontrolleri oli rikki ja olin ilahtunut kun seuratessani asiaa lokeihin ei tullut mitään pelottavaa kunnes tiistaina kone tilttasi taas toipuen kuitenkin itsestään käytettävään kuntoon. Otin tuoreet varmuuskopiot ja sovin muiden käyttäjien kanssa, että vaihdetaan virtalähdettä lukuunottamatta koko rauta.

Kävin ostamassa AMD:n Phenomin, uuden järjestelmälevyn ja emon. Muistihyllyn kohdalla mopo lähti käsistä irti ja ostin 8 GB muistia, johon kollega kommentoi:"Hullu!"

Keskiviikkona ottaessani vielä uusia varmuuskopioita kone kaatui ja katko alkoi sitä kautta kolmelta eikä neljältä kuten olin ilmoittanut. Menin koneen luokse, sain apua koneen nostamisesta räkkikaapista ja aloitin sisuskalujen vaihtamisen. Hellävaraisesta kantamisesta huolimatta koneen näyttöpiiri kärähti kantomakalla, joten pelkkä levyn vaihtaminen ei riittäisi jos osoittautuisi, että koneen virtalähde on liian vanha uusille ATX-emoille - ei se kuitenkaan onneksi ollut.

Apuun tarjoutuneen kendokatoverin kanssa kasasimme koneen ja juttelimme niitä näitä kun vanhalta levyltä kopioitiin kamat uudelle levylle ja hänen kanssaan pujotimme koneen takaisin räkkikaappiin.

Tutkiessani koneen tilaa totesin, että levy oli ollut niin hajalla, että sen sisältöä ei voi käyttää ja palautin tiistaisen varmuuskopion. Buutti live-CD:ltä ja asensin grubin levylle, jotta kone voisi buutata omalta levyltään.

Kone buuttaa kauniisti, mutta verkkoa ei näy.

$ lspci | egrep Ethernet
02:00.0 Ethernet controller: Realtek Semiconductor Co., Ltd. RTL8111/8168B PCI Express Gigabit Ethernet controller (rev 02)

Google käteen ja selviää, että linux tunnistaa tuon verkkopiirin 8169:ksi eli väärin. Onneksi Realtek on tehnyt linuxille ajurin ja poltin välttämättömät ohjelmistopaketit ja ajurin sorsat DVD-RW:lle työpaikalla ja totean, että työkoneessa (Ubunut 8.04 LTS x86) ajuri kääntyy. Fredalla huomaan kuitenkin, että saman käyttiksen 64-bittisessä versiossa ajuri ei käänny vaikka muokkasin Makefileä sekä netistä löytämieni ohjeiden että oman käsityksen mukaan. 00:50 totesin, että nyt ovat pastillit loppu ja taksilla kotiin.

Käänsin kotikoneellani, jossa on pykälää uudempi Kubuntu, 8.10, ajurin ilman mitään muokkauksia ja kopioin USB-tikulle ajurin ja kotikoneeni kernel-versiota vastaavan kernel-paketin. Töiden jälkeen koneen luokse, kernelin asennus, ajurin asennus, grubin menu.lst:n muokkausta ja buutti. /dev/hda1:tä ei löydy? Täh? Kyllähän se tuossa on ja näkyy kauniisti kun buuttaa CD:ltä. Pällistelyn jälkeen huomasin, että levy näkyikin sdc:nä eikä enää hda:na kuten vanhemmalla kernelillä. menu.lst:n ja fstabin muokkaus ja buutti.

Kone nousee ylös, mutta kortti näkyy jostain käsittämättömästä syystä eth3:na eikä eth0:na. intercaces-tiedosto modaus ja verkko ylös. Gateway ilahduttaa vastaamalla pingiin. Buutti, jotta voin olla varma, että kaikki on kunnossa.

Erityisen ikävää katkossa oli se, että kendossa tapahtuu nyt paljon kun Suomessa on useampikin japanilainen opettaja.

Ihan vielä kaikki ei ole kunnossa: kotihakemistot ovat symlinkki /var/homeen. Viikonlopun aikana pitää rakentaa kotihakemistoille peili ja kopioda datat sille.

Olipa projekti. Ei ihan vähään aikaan hajoavaa rautaa tänne, kiitos.