lauantai 22. marraskuuta 2008

Turmioelämästä apteekkiin




Eilen oli firman pikkujoulut. Kilttinä pahana setänä tulin niin ajoissa kotiin, että pääsin julkisilla vaikka taksikorttiakin olisi ollut lupa vinguttaa. Kun sain itseni sen verran eloon, että katsoin kelloa niin se kertoi minulle, että 14:22. Puku löytyi siististi viikattuna, mutta paita, hattu ja pitkä öljykangastakki piti kerätä lattialta. Avaimet ja lompakko löytyivät mistä niiden pitkin löytyä, mutta kännykkää piti hiukan etsiä: olin yrittänyt aamuyöllä soittaa kaverille, joka katosi mystisesti. Hauskaa oli vaikka itsetuntoa hiukan kolottaakin se, että hävisin rivoissa jutuisa 6-0 ujona ja hiljaisena pitämälleni nuorelle naiselle. Kuinka äijälle voi käydä niin?

Olin kuitenkin osannut varautua: jääkaapissa odottivat valmiina spydärin ainesosat. Puikulaperunoita, makkaraa ja pekonia. Keittiöstä löytyi valmiiksi munia, etikkapunajuurta ja säilöttyä kurkkua.

Pikkujouluspydäriin tarvitset



puolikkaan HK:n sinisen
paketin pekonia
4 keitettyä puikulaperunaa
2 rkl voita
2 punasipulia
½ tl suolaa
mustapippuria
2 dl ruokakermaa
sinihomejuuston jämät
kurkkupikkelsiä
etikkapunajuurta

Kuutioi makkara ja perunat noin 1x1 cm kuutioiksi. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja paista pekoni rapeaksi. Siirrä pekoni syrjään ja kuullota sipulisilppu. Lisää kuutioitu makkara ja peruna ja paista rapeiksi. Lisää kerma sekä sinihomejuusto ja kuumenna kunnolla, mutta älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile kuumana lisukkeineen.

Kommentit



Kunnon äijäruokaa, joka auttaa itseaiheutettuun pahaan oloon. Apteekkina toimi tällä kertaa Worchestershire-kastike. Munan valitettavasti onnistuin räjäyttämään ja häränsilmästä ei tullut mitään. Oishikatta 3/5.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Älä koskaan aliarvioi ujon ja hiljaisen oloisia naisia. ;)

Ari Makela kirjoitti...

En minä aliarvioinut, minä yllätyin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...