torstai 24. toukokuuta 2018

Paistettua turskaa chilillä, inkiväärillä ja limellä


Pohdiskelin kalatiskin äärellä päivän illallista, kunnes huomasin, että turskapalassa on vielä nahka. Se paistuisi hyvin. Limeä, inkivääriä ja chiliä?

Tarvitset



Kahdelle

300 g turskaa
½ punainen chili
3 cm inkivääriä
½ lime
vastajauhettua mustapippuria
suolaa
1 rkl rypsiöljyä
1 rkl voita

Mausta kala pippurilla ja suolalla. Pirskota limenpuolikkaan mehu kalan päälle.

Kuori inkivääri ja leikkaa se julienneksi. Poista chilistä siemenet ja pilko.

Kuumenna voi ja öljy pannulla. Lisää inkivääri ja chili ja paista, kunnes aromit ovat irronneet. Lisää kala pannulle nahkapuoli alaspäin. Paista keskilämmöllä viitisen minuuttia – palani oli varsin paksu. Käännä ja paista toiset viisi minuuttia. Tarjoile basmatiriisin kera.

Kommentit


Kala jäi hiukan suolattomaksi ja ehkä se olisi voinut olla hiukan kypsempää. Korianteri olisi ehkä sopinut lisämausteeksi. Joka tapauksessa hyvää ja kehityskelpoista. Oishikatta 4/5.

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Keittokirjakirjakauppa Librairie Gourmande ja kävelyretki Pariisissa


Librairie Gourmande

Vierailin marraskuussa Pariisissa dotGo-konferenssissa, jota sivumennen voi suositella kaikille Golang-ohjelmointikielestä kiinnostuneille. Ilokseni sain yhdistettyä siihen jonkin verran lomaa ja pääsin kolmannen kerran koluamaan Pariisia. Googlatessani jotain silmiini osui maininta jo menneistä keittokirjamessuista. Aivoissani alkoi raksuttaa, että tästä kaupungista on pakko löytyä keittokirjakirjakauppa. Ja löytyihän sellainen, jopa kävelymatkan päästä Montmartresta. Hakukone kertoi myös, että Librairie Gourmandessa on myös enganninkielisiä kirjoja – ranskankielentaitoni on valitettavasti kauniisti sanottuna vaatimaton.

Kauppa löytyi suhteellisen helposti ja kiertelin jonkin aikaa kaupassa etsien enganninkielisiä keittokirjoja tiedostaen, että jos osaisin ranskaa, poistuisin kaupasta kottikärryllisen kirjoja kanssa. Bonjour, monsieur., kysyi myyjä. Bonjour, Madame. Do you speak English?. Puhuihan hän, Pariisissa pärjää arkielämässä yleensä aivan hyvin englannilla. Minut neuvottiin toiseen kerrokseen, josta löytyi muutama kirjahylllyllinen enganninkielisiä kirjoja ja mikä ilahduttavaa: useimmista niistä en ollut koskaan edes kuullut.

Librairie Gourmande oli se viimeinen tönäisy, joka tarvittiin siihen, että lähdin ranskankielen alkeiskurssille. Kunhan kielitaito on riittävällä tasolla palaan Pariisiin kottikärryjen kanssa.

Linkkejä


Librairie Gourmande
Librairie Gourmande Facebookissa
Librairie Gourmande Instagramissa
Librairie Gourmande Twitterissä


Provençalelainen ja normandialainen keittokirja takertuivat hihaan.

Valitsin lopulta kaksi kirjaa: Anne Prévelin Recipes from Normandy – Les recettes de ma grand-mère ja Richard Olneyn Lulu's Provençal Table. Provençelaisesta keittiöstä olen pitänyt aina ja calvadoksen ja maitotuotteiden ystävää luonnollisesti kiehtoo Normandia. Kuvan normandialainen keittokirja on sikälikin mielenkiintoinen, että reseptit löytyvät sekä ranskaksi että englanniksi.

Père Lachaise


Ensimmäisellä matkallani Pariisiin minulla oli matkalukemisenani Alex Kershawn Robert Capan elämänkerta Blood and Champagne. Lukiessani huomasin, että suosikkivalokuvaajini kuuluviin Capan elämän suuri rakkaus Gerda Taro on haudattu Père Lachaiseen. Aika ei riittänyt kuitenkaan kaikkeen, vaan vasta kolmannella kerralla löysin aikaa vierailulle hautausmaalle, joka osoittautui vaikuttavaksi. Nimilistaa lukiessa, tuli selväksi, että tänne on haudattu huomattava osa ranskalaisista kuuluisuuksista sekä monia muita Oscar Wildesta Jim Morrisoniin.

Nautin kaupungeissa, varsinkin yöllä, kävelemisestä, mutta aliarvioin matkan kirjakaupasta hautausmaalle. Jos tekisin tämän toisen kerran, käyttäisin metroa.


Jim Morrisonin hauta

Jim Morrisonin hauta on helppo löytää: kun pääsee suunnilleen oikeaan osaan hautausmaata riittää, että seuraa minne ihmiset menevät.


Edith Piafin hauta

Saapuessani vyöhykkeelle, jossa tiesin Piafin ja Taron hautojen olevan, aloin kulkea rivi riviltä. Kuljettuani noin puoliväliin avulias, mutta täysin englanninkielentaidoton hautausmaan työntekijä, tuli neuvomaan. En ymmärtänyt mitään, mutta ymmärsin, että hän yrittää auttaa minua löytämään Piafin haudan ja se löytyikin paria riviä alempaa.


Gerda Taron hauta


Gerda Taron hauta

Gerda Taron hauta sen sijaan löytyi aivan vyöhykkeen alaosasta. Valokuvaajaa minussa ilahdutti, että joku oli tuonut hänellekin kukkia.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Spaghetti carbonara

2018-02-11_8071_makela_ari

Spaghetti carbonara, jonka minä opin lapsuudessani miilunpolttajan spagettina, herättää suuria tunteita. Väärin tehty! huudahduksen kuulee usein. Erityisesti kermankäyttöä on tapana paheksua ja kermaisena minäkin tämän pastan opin tuntemaan. Iän kertyessä olen kuitenkin huomannut pitäväni yhä yksikertaisemmista pastoista. Luettuani How to cook the perfect spaghetti carbonara toteutin pitkäaikaisen ajatukseni aidomman spaghetti carbonaran valmistamisesta. The Guardianin artikkeli käyttää pohdinnassaan myös italialaisen keittokirjallisuuden klassikkoa Il cucchiaio d'argento, joka löytyy minulta enganninkielisenä käännöksenä The Silver Spoon – sujuva italiantaitoni jää valitettavasti siihen, että osaan laskea yhdestä neljääntoista, joten on pakko tyytyä käännökseen. Hopealusikan reseptin käyttäminen pohjana oli siis hyvin luontevaa.

Carbonaraan pitäisi käyttää pancettaa tai savustamatonta pekonia, mutta tavallista pekonia on paljon yleisemmin saatavilla. The Guardianin toimittaja Felicity Cloake on sitä mieltä, että savustettu pekoni ja juusto ovat umamin yliannostus, mutta ehkä minun pitää kypsyä vielä hieman lisää yksinkertaisten makujen ystävänä, jotta en pitäisi tässä ruoassa savustetusta pekonista. Tapanani on käyttää kokonainen pekonipaketti eli sitä on perinteisiin versioihin verrattuna suhteessa liikaa.

Eli, kyllä, nykyinenkään versioni carbonarasta ei ole kovin aitoa, mutta se on silti hyvää.

Tarvitset


Neljälle

25 g voita
noin 170 g paketti pekonia kuutioituna
1 valkosipulin kynsi
350 g spagettia
2 munaa haarukalla sekoitettuna
40 g parmesania
40 g pecorinoa
suolaa ja mustapippuria

Sulata voi pannulla, lisää pekoni ja valkosipuli ja paista, kunnes valkosipuli on ruskistunut. Poista ja hylkää valkosipuli. Siirrä pekoni talouspaperilla päällystetylle lautaselle ylimääräisen rasvan poistamiseksi. Keitä samaan aikaan spagetti runsaasti suolatussa vedessä, kunnes pasta on al dente. Kaada vesi pois ja lisää pekoni. Siirra keittoastia pois lämmöltä, lisää munat ja puolet juustoista. Mausta mustapippurilla. Sekoita hyvin, jotta muna peittää kauttaaltaan spagetin. Lisää loput juustosta, sekoita ja tarjoa välittömästi.

Kommentit


Spaghetti carbonara on herkullinen ja erittäin helppotekoinen ruokalaji. Olennaista on muistaa, että pasta ei saa kypsyä liikaa. Oishikatta 4/5.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...