Ravintola Koto Bento

Pidämme japanilaisesta ruoasta ja kumppanini huomasi, että Herttoniemenrannassa oli avannut uusi japanilainen ravintola Koto Bento torstaina 28.03.2024. Sitä piti, totta kai, kokeilla heti. Ravintola sijaitsee aivan meren rannala Annikanlaituri 1:ssä. Se on siisti ja valoisa, mutta tunnustettakoon, että koen jonkinlaista kiintymystä tokiolaisiin hieman nuhjuisiin radanalusravintoloihin, joista saa edullisesti hyvää ruokaa ja juotavaa.

Koto Bentossa tilaukset tehdään, ainakin bento-aikaan, tiskiltä. Palvelu on ystävällistä. Puikot ja vesi haetaan sivupöydältä, mutta luonnollisesti myös veitsiä ja haarukoita löytyy, jos puikkojen käyttäminen tuntuu hankalalta.

Kissa-hashiokeista ei voinut olla pitämättä.

Tofu bento

Kumppanini valitsi tofu benton. Tofu bento osoittautui erinomaiseksi, en ole suuri tofun ystävä, mutta kumppanini tofua maistaessa totesin, että tämä lienee parasta koskaan saamaani tofua. Maku toimi ja paistopinta oli ihanan rapea. Annoksen riisissä oli tummia seesaminsiemeniä, mutta sitä en tullut maistaneeksi.

Lohi-teriyaki bento

Tilasin teriyaki-lohi benton ja kokemus oli mielenkiintoinen, koska teen itsen sake no teriyakia silloin tällöin. On aina kiinnostavaa vertailla omaa versiotaan laadukkaan ravintolan versioon. Oma teriyaki-loheni on selvästi raaempi sisältä ja kastikkeeni on makeampi. Joku saattaisi sanoa, että Koto Benton lohi oli tänään liian kuivan puolella, mutta toistaalta sen paistopinta oli upean rapsakka eikä kala ollut menettänyt mehevyyttään. Tässä mennään jo makuasioiden puolelle.

Annoksessani oli lisukkeena riisi tarjoiltiin seesaminsiemenien ja norileväsuikaleiden kera. Riisi toi kuitenkin esiin bentoboksin heikoimman kohdan. Riisin keittäminen on suuri, hienostunut, taiteenlaji eikä se ole helppoa. Koto Benton riisi oli tänään hyvää, mutta se olisi voinut olla vielä parempaa.

Erityset kiitokset annoksessani ansaitsevat parsat, joiden rakenne oli napsakka ja joille oltiin vilautettua sesamöljyä ja valkosipulia. Kummankin lisukkeisiin kuului wakame-salaatti, joka oli asiallisesti valutettu liiasta kosteudesta, ja kiinankaali, jossa oli majoneesia ja ripaus valkosipulia. Annoksissa olisi voinut lisäksi olla perinteisiä japanilaisia pikkelöityjä kasviksia.

Koto Bentossa saimme erinomaisen myöhäisen lounaan ja suosittelemma paikkaa lämpimästi. Ravintolalla on päivisin monipuolinen bento-menu ja iltaisin kiinnostavalta vaikutta izakaya-menu, joka on vielä testaamatta.

Anissämpylät

Minusta on hienoa tutustua uusiin ruokalajeihin ja -kulttuureihin. Merkittävä osa kunniasta kuuluu äidilleni, jonka kanssa keittiömatkailin teini-iässä ympäri maailmaa. Hän leipoo paljon ja eräs lämpimimmistä muistoista ovat hänen sämpylänsä. Eräs niiden versioista maustetaan aniksella ja pari viikkoa sitten sain pakkomielteen saada aniksella maustettuja sämpylöitä. Minulla ei kuitenkaan ole äitini resepitä ja kello oli jotain niin eksoottista, että en kehdannut soittaa, joten turvauduimme reseptissä omiin mielikuvituksiimme ja -haluihimme. Päädyimme käyttämään taikinaan osin kaurajauhoja, joita äitini tuskin on käyttänyt. Isäni tosin muistelen käyttäneen kaurahiutaleita leipiinsä.

Epäilen, että kuluttajan oli -80-luvulla aika lailla mahdotonta löytää kaurajauhoja tavallisesta ruokakaupasta. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kauppojen valikoima on räjähtänyt tavalla, jota ei voinut teini-iässäni kuvitella. Tänään annoin kotikulmieni parhaalle ruokakaupalle palautetta, että voisiko ranskalainen rakuuna palata takaisin valikoimaan. Viisi, kymmenen vuotta sitten en edes tiennyt, että ranskalaista rakuunaa on olemassa. Kaksi vuosikymmentä sitten helsinkiläistenkin ruokakauppojen yrttivalikoima oli säälittävä. Kymmenkunta vuotta sitten en löytänyt Kuusamosta edes lehtipersiljaa. Mikäköhän siellä lienee nykyään tilanne?

Taikinan tein käsituntumalta, joten kaikkien aineososien määrää en osaa antaa. Hiivan määrässä käytin poikkeuksellisesti kuivahiivapaketin ohjetta eli käytin kokonaisen pussin. Yleensä nostatan hiivaleivät pitkään ja hitaasti pienellä hiivamäärällä ja käytän usein esitaikinaa.

Tarvitset

• ½ l vettä
• 11 g kuivahiivaa
• 1 rkl hunajaa
• 3 dl kaurajauhoja
• puolikarkeita vehnäjauhoja
• 1½ tl suolaa
• ¾ tl kokonaisia aniksen siemeniä

Lämmitä uuni 225 °C.

1. Sekoita kulhossa vesi, hiiva ja hunaja. Odota, että hiiva herää henkiin ja kuplii.
2. Lisää kaurajauhot, anis ja suola. Sekoita.
3. Lisää sopivasti vehnäjauhoja.
4. Vaivaa taikinaa, kunnes se ei takerru käsiin on kimmoisaa.
5. Jaa taikaina osiin, muotoile palloiksi ja anna pallojen levitä 15 minuuttia kostutetun liinan alla.
6. Paista sämpylöitä 10-12 minuuttia, kunnes ne ovat kullanruskeita.

Kommentit

Nämä kannattaa luonnollisesti nauttia uunituoreina. Pelkkä voi riittää, mutta me leikkasimme lisäksi päälle juustoviipaleita. Yllätyksekseni nämä säilyväit syötävinä monta päivää. Ehkä se johtui kaurasta?