Vuosia sitten joku blogitutuistani teki itse voita — en enää valitettavasti muista kuka eikä guuglaaminenkaan tällä kertaa auttanut. Ihmettelin silloin asiaa tarkemmin ajattelematta, että miten kukaan viitsii? Ensimmäisen kerran tutustuimme aiheeseen vähänkään vakavammin katsottuamme John Kirkwoodin voireseptin. Meitä kaikkia lienee varoitettu siitä, että jos kermaa vatkaa liikaa, niin siitä tulee voita? Kokeilunhaluamme lisäsi uudehkon Youtube-löydöksemme Max Millerin Tasting Historyn voivideo. Nämä videot osoittivat, että voita on hyvin helppo tehdä. Noudatimme Kirkwoodin ohjetta. Ohjeessa käytetään double tai heavy creamiä, joiden tarkkaa vastinetta Suomesta ei saa, mutta internet kertoi, että sekä vispi- että kuohukermaa voi käyttää. Päädyimme käyttämään sekoitusta: 4 dl kuohukermaa ja 2 dl vispikermaa.
Max Miller käyttää videossaan kerman kirnuamiseen mekaanista härveliä, mutta korostaa että helpointa voin tekeminen on yleiskoneella. Me käytimme luonnollisesti Kermitiä, vihreää KitchenAidiä. Näinä ylikulutuksen aikoina emme halua ainuttakaan turhaa keittiöhärveliä lisää. KitchenAid taas, no, duunikaverini sai vanhemmiltaan 20 vuotta vanhan KitchenAidin, joka toimii moitteettomasti. KitchenAidissä on puutteensa, korkeussäätö on hankalaa enkä lainkaan ymmärrä miksi niin monet osat eivät ole konepestäviä. Voisiko käytettyjä materiaaleja hieman päivittää 1930-luvulta, jolloin KitchenAidit saivat nykyisen muotonsa? Mutta kyllä, Kermit on osoittautunut hyödylliseksi kaveriksi.
Tarvitset
- 4 dl kuohukermaa
- 2 dl vispikermaa
- 4 g suolaa
- Jääkylmää vettä voin pesemiseen
Reseptin korkea nopeus oli ainakin meillä kahdeksan: yhdeksän tai kymmenen sai kerman lentämään keittiön seinille pisaroina.
- Vatkaa kermaa korkealla nopeudella yleiskoneen vispilällä, kunnes kerma on paksua.
- Pysäytä kone ja kaavi nuolijalla kulhon reunoilla oleva voin alku kulhoon. Tämän saattaa joutua toistamaan 3-4 kertaa.
- Käynnistä kone uudelleen samalla korkealla nopeudella.
- Kun kerma alkaa muistuttaa munakokkelia, hidasta nopeutta.
- Seuraa tarkasti kirnupiimän erottumista massasta.
- Pysäytä kone, kun voi on täysin erottunut vispilään; tähän pitäisi kulua 6-8 minuuttia.
- Irroita vispilä ja huuhtele valtaosa nesteestä kylmän hanaveden alla pois.
- Ota kirnupiimä talteen, sillä sen voi käyttää leipätaikinaan.
- Lisää kulholliseen kylmää vettä jääkuutioita.
- Irroita voi vispilästä lateksisia kertakäyttöhanskoja käyttäen jäävesikulhoon.
- Pese voi huolellisesti jääkylmässä vedessä; muutoin voi härskiintyy päivässä tai parissa.
- Kun voi on puhdasta, taputtele se kuivaksi talouspaperilla.
- Kirkwood käärii voinsa voipaperiiin, me käytimme pientä keraamista pateevuokaa säilytykseen. Voi säilyy näin jääkaapissa useita viikkoja ja sen voi myös pakastaa kuukausiksi.
- Nauti.
Kommentit
Englannin kielessä tällä tavalla valmistettua voita kutsutaan nimellä sweet butter ja Tasting History Youtube-kanavan Max Miller kommentoi oman voinsa makua hiukan makeaksi. Hän tosin käytti pastöroimantonta kermaa. Mutta ehkä meidänkin voissamme oli pientä makeutta ja ainakin se toimi loisteliaasti toistaiseksi parhaan patonkimme kera.
5 kommenttia:
Voista tulee mielestäni paremman makuista, ja se säilyy paremmin, kun sen tekee hapatetusta raaka-aineesta. Esim. créme fraîche on hyvä pohja valmistukselle, joka muuten sujuu samalla tavalla kuin ohjeessasi.
Créme fraîchenkin voi valmistaa itse, kun kermaan laittaa 5 dl:aa kohden n. 1/2 dl maustamatonta jogurttia (bulgarianjogurtti on hyvä vaihtoehto) ja hapattaa seoksen n. pari vuorokautta peitettynä huoneenlämmössä.
Pitääpä kokeilla, kiitos vinkistä! Lapsuudenkodissani tehtiin itse viiliä niin, että kulhoon laitettiin viiliä siemeneksi ja lisättiin maitoa.
Kannattaa tosiaan kokeilla!
Vielä toinen vinkki: maistoin joskus jossain Michelin-ravintolassa savustettua suolaa. Sitä en tiedä, miten se oli savustettu, mutta itse olen hoitanut homman lisäämällä savusuolaa omatekoiseen voihini. Ainakin Maldon-merkkistä savusuolaa saa Suomestakin.
Piti vielä sanoa, että viilin teko on tuttua minullekin. Näin ulkosuomalaisena viiliä kun ei tosiaan saa mistään. Suomesta tuotu viilinsiemen kuolee aikanaan, jostakin kumman syystä, mutta nyt aion kokeilla tällä viikolla tehdä viiliä ruotsalaisesta filmjölkistä, kun sain Berliinin ruotsalaisia ruokatavaroita myyvästä kaupasta purkillisen sitä. Katsotaan onnistuuko!
Siis tällä "...maistoin joskus jossain Michelin-ravintolassa savustettua suolaa." tarkoitin, että savustettua VOITA.
Lähetä kommentti