Manala
Manala on tunnettu hyvästä ruoastaan ja siitä, että sen keittiö on aikaiseen asti auki. Paikka lienee Helsingin ainut ruokaravintola, josta saa pikkutunneille asti ruokaa. Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia Manalassa, mutta monet moittivat jyrkästikin sen palvelua eikä homma kovin tyylikkäästi mennyt tällä kertaa: toinen pöytäseurueistamme joutui odottamaan laskuaan varsin pitkään kun taas meillä kaikki toimi riittävän sujuvasti.
Manalan keittiön ruokaa voi nauttia myös St. Urho's Pubin, joka on minulle mieluisampi paikka, puolella. Manalan lounasta olen kokeillut kerran ja se osoittautui mainioksi peruslounaaksi.
Ruoka
Alkuruoaksi aurajuustovalkosipulietanoita kolmeen pekkaan. Oikein maukasta.
Urhon pannu on runsas ja hyvä annos. Ei pieninälkäisille kuten minä, mutta pakkohan tätä oli kerran elämässään kokeilla. Voin suositella.
Vihreäsilmäisen daamin valinta oli negro-pizza: salamia, ananasta ja aurajuustoa. Päälle raakaa valkosipulia. Pyysin pientä maistiaista todeten, että pizza ansaitsee hänen kehunsa.
Lagerin roudaaminen rapakon yli kuulostaa kummalliselta ja turhalta, mutta Brooklyn Breweryn lagerilla on selkeästi oma luonteensa.
Pikkujoululahjat: kompostoituva ja konepestävä liina kuulostaa ristiriitaiselta yhdistelmältä. Se tulee kuulemma tarpeeseen... Minäkö muka laiska siivoamaan? Toisesta paketista löytyi mustekalaa omassa liemessään, josta minulle tuli välittömästi mieleen, että ai, musteessako? Näemme kun purkki avataan mistä on kyse. Kiitokset paketeista!
Lopuksi kiitokset järjestäneelle blogille: meillä oli hyvä ilta vaikka emme jatkoille jaksaneetkaan.
Muualla verkossa
Blogeja on tullut seurattua heikosti sillä kannibalisoin pöytäkoneestani virtalähteen tietokoneeseen, jonka on pakko toimia ja tämä näkyy muun muassa siinä, että RSS-lukijan datat ovat koneessa, joka ei toimi, mutta seuraavat blogaukset olen huomannut:
Kulinaarimuruja
Red Head and the City
Sillä sipuli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti