Kamo no teriyaki

Ankka ei kuulu perinteisiin japanilaisiin raaka-aineisiin koska japanilaiset pitävät sitä liian rasvaisena lintuna, mutta silloin tällöin se vilahtaa japanilaisissa keittokirjoissa. Tämä resepti on hivenen muunneltu versio Hiroko Shimbon kirjassa The Japanese Kitchen olevasta reseptistä Kamo no teriyaki. Ihan kaikkea ei ollut saatavilla, joten muokkasin alkuperäistä reseptiä.

Tarvitset

ankan rintafileen
7 cm purjon valkoista osaa juliennenä
0,8 dl sakea
1½ rkl miriniä
1 rkl sokeria
1½ rkl soijakastiketta
riisi- tai balsamietikkaa

Poista fileestä puolet rasvasta ja leikkaa rasvapuolelle ohuita viiltoja. Leikkaa purjo julienneksi.

Keitä kattilassa, johon file mahtuu, vettä. Kuumenna iso pannu kuumaksi, mutta ei savuavan kuumaksi. Laita ankka pannulle rasvapuoli alaspäin ja kunnes se on kullanruskeaa. Käännä ja paista kullanruskeaksi.

Poista file pannulta ja laita se kiehuvaan veteen. Poista se välittömästi vedestä ja kuivaa talouspaperilla. Tämä poistaa liian rasvan ankasta.

Puhdista pannu kuumalla vedellä ja talouspaperilla. Pane file takaisin pannuun ja lisää sake, mirin ja sokeri. Ankan pitäisi olla juuri ja juuri peittyä nesteellä. Lisää tarvittaessa vettä. Nosta kiehumispisteeseen ja laita kansi päälle. Alenna keskilämmölle ja keitä kannen alla viisi minuuttia.



Lisää soija ja keitä ilman kantta kunnes lientä on jäljellä kolme neljäsosaa alkuperäisestä. Kypsyysasteen voi tarkistaa painamalla sormilla tai googlaamalla sopivan lämpötilan ja käyttämällä lihalampötilamittaria, mielellään digitaalista. Ankkaa voi syödä punertavana, joten sitä ei kannata kypsentää läpikypsäksi.

Poista ankka pannulta ja peitä se foliolla, jotta se pysyisi lämpimänä. Nosta lämpöä, lisää appelsiinimehu ja keitä kokoon. Tarkista maku ja mausta riisiviinietikalla tai balsamietikalla.

Pane ankka takaisin pannulle ja valele sitä liemellä. Poista pannu lämmöltä ja anna ankan olla liemessä 10 minuuttia. Valele hieman lientä annoksen päälle ja koristele purjolla.

Kommentit

Tästä tuli aika hyvää, mutta myöskin erikoista. Sanoisin, että oishikatta 3/5. Pisteet vievät se, että julkaisu on viivästynyt, joten mielikuvatkin ovat hämärtyneet, epäonnistunut ulkonäkö ja se, että riisinkeittimeni hajottua alkuperäisen reseptin riisi jäi keittämättä.

Itsehäpäisynä todettakoon, että ensimmäisen kerran elämässäni poltin talouspaperia pohjaan.



Äijäruokalassa on ollut muutenkin hiljaista. Syy ei ole se, että olisin kyllästynyt ruokablogaamiseen puhumattakaan siitä, että olisin kyllästynyt ruokaan vaan se, että tämä on viimeinen postaukseni Helsingin Toukolasta. Erittäin stressaavan alkuvuoden jälkeen on loppujen lopuksi helpottavaa muuttaa niin raskasta kuin se onkin ja uudessa kodissa tulee olemaan paljon paremmat keittomahdollisuudet keittiörempan jälkeen. Onneksi Totoro on johtamassa muuttoprosessia.

Näiltä nurkin jään kaipaamaan Vanhankaupunginlahden luonnonkauneutta ja sen lintutorneja ja hyvää ja monipuolista kalatiskiä, mutta eivät ne kauaksi jää.

Muuton kunniaksi Blogspot sanoo jälleen kerran "Automaattinen tallennus epäonnistui." Toimiikohan julkaisu silti? Joskus se nimittäin toimii vaikka tallennus ei.