lauantai 25. kesäkuuta 2011

Possua poskeen



Niin kalojen, possujen kuin nautojenkin poskilihoja on kehuttu sekä kirjallissa lähteissä että blogeissa niin paljon, että oli pakko ostaa kun iberico-possun posket kävelivät vastaan Reinin lihassa.

Pakastetun lihan mukana tuli varsin summittainen ja yksinkertainen ohje, mutta japanilaisen ruoan ystävänä yksinkertaisuus ei ole minulle ongelma, joten päätin käyttää ohjetta. Vähän sinnepäin.

Tarvitset



possun poskilihoja
merisuolaa
kanafondia
lihafondia
vettä
juureksia
muutama laakerinlehti
kokonaisia mustapippureita

Suolaa lihat ja pidä kylmässä 1½ tuntia.

Laita juurekset uunivuoan pohjalle ja nosta lihat niiden päälle. Lisää kiehumispisteessä oleva veden ja fondien seos vuokaan. Lisää laakerinlehdet ja mustapippurit ja paista 10-11 tuntia 90 °C uunissa. Käännä lihat kun ne ovat ruskistuneet yläpuolelta.

Kommentit



Mureaa ja mehukasta. Juurekset jäivät harmittavasti turhan al denteksi pitkästä kypsentämisajasta huolimatta. Ehkä lihakin olisi arvostanut paria lisätuntia? Oishikatta 3/5 siis.

Kuvat jäivät vaihteeksi pimeäksi: pitäisi todellakin harjoitella salaman käyttämistä.

Viininä toimi Cháteauneuf-du-pape Domaine du Vieux Lazaret. Pitkästä aikaa join muuta ruanskalaista viiniä kuin roséta tai shamppanjaa ja täytyy todeta, että tämä mausteinen viini palautti uskoni ranskalaiseen punaviiniin. Hyvä viini, mutta 25 € hinta ei tee tästä arkiviiniä.

2 kommenttia:

tei kirjoitti...

Poskista tulee mieleen tarina lansimaalaisesta (opettajasta?), joka paikallisten kanssa taalla syodessaan aina sai kalan paan, kun muut ottivat ne muut osat. Ko. henkilo oli tietysti kovaasti ihmeissaan ellei jopa harmissaan asiasta ja lopulta (viikkojen paasta) uskaltautui kysymaan miksi. Ja vastaus oli: seurueen arvokkaimmalle jasenelle annetaan aina parhain osa.

Ihmekos taalta loytyy kojuja ja ravintoloita, jotka ovat erikoistuneita fish head curryyn. Nama kalat eivat tietysti ole ihan silakan kokoisia.

kielensyöjä kirjoitti...

Mielenkiintoinen tarina sinulla Tei. Itse käytän kalan päät kidukset poistettuna kalaliemeen ja otan poskilihat keittämisen jälkeen talteen. Minua ärsyttää tämä suomalainen kalansyöntikulttuuri ainaisine fileineen. Selkäruotojen ja poskien lihat menevät hukkaan ja kokonainen kala pysyy mehukkaampana kuin file.
Possun poskilihoja minunkin on tehnyt mieli kokeilla, mutta Porissa en ole vielä nähnyt niitä missään. Minä käyttäisin noin matalaa lämpöä vain nesteettä paistettaviin vaikeasti onnistuviin ruokiin esim kokonaiseen broileriin ja porsaan ja naudan maksaan.