torstai 2. lokakuuta 2008

Ei kranaatteja saliin



Perjantaina, jona tein quichen naisen, joka nauraa minulle, läksiäisten kunniaksi alkoi tuntumaan siltä, että työpäivä on täynnä ja läksiäisbaariin Einoon voisi lähteä niin kävin katsomassa löytyisikö vierestä eli Korkeavuorenkadun Hobboksista jotain kiinnostavaa ja melkein ensimmäisenä huomasin Christiane Dabdoub Nasserin kirjan Classic Palestinian Cuisine, jonka kannessa lukee lisäksi kommentti A charming book - Claudia Roden. Se vaikutti kiinnostavalta ja keittokirjaksi hinta on hämmentävän halpa 26 euroa. Selailtuani hetken jatkoin matkaani, mutta palasin kirjan luokse kerran, toisenkin. Kirja lopulta takertui mukaani.


Herra Varma asustaa
Varmassa kaupungissa
kauppiaiden talossa
Varmassa valtiossa


Palestiinalainen keittiö? Palestiinasta ja Israelista tulee mieleen vuosikymmeniä jatkuneet modernit konfliktit, ristiretket ja Flaviusten toimet alueella. Viimeksi mainituista kertoo erittäin mielenkiintoisesti Lindsey Davis kiehtovissa historiallisissa dekkareissaan. Kun on koko ikänsä elänyt rauhallisissa oloissa niin sota ja terrori ovat oman konkreettisen elämän kannalta loppujen lopuksi vain murheellisia uutisia. On erikoista, että keittokirjassa pulpahtaa silloin tällöin esiin voimapolitiikka, mutta on helppo kuvitella, että palestiinalaisen on vaikea kirjoittaa ilman, että ristiriidat Israelin kanssa nousisivat esiin.


Hän avaa aina samoja
Varmoja ovia
Varmoilla avaimillaan
Varmassa maailmassaan


Ensimmäinen ajatus on ennakkoluuloinen:"Palestiina? Gazahan on siellä, syödäänkö siellä jotain muutakin kuin YK-avustuksia?" Meissä kaikissa asuu pieni rasisti.


Neljä naista ratsastaa
kalpeana aamuna
halki kuivan erämaan
kohti kaupunkia


Kirja on kuitenkin kiehtova ja siitä olen jo oppinut muutaman sanan arabiaa ja englantiakin. Mieleeni on jopa tullut, että pitäisi ruveta pitämään jonkinlaista ruokasanakirjaa verkossa. En esimerkiksi tiennyt, että marrow tarkoittaa kesäkurpitsaa. Luuytimenä sana oli tuttu. Resepteissä on paljon munakoisoa, riisiä, kesäkurpitsaa ja lammasta.


Kauppiaiden talossa
pilarien varjossa
he vahvistavat valansa
ja heittävät kranaatit saliin


Kurpitsajuhlissa Ketturouva dokumentoi myös kuunnellun musiikin ja sen inspiroimana teen niin tänä iltana.


Heidän vaatteilleen sataa verta
Kun räjähdys vaimenee
kaikki nuo arvokkaat vieraat
ovat kuolleet ja silpoutuneet


Musiikki




Herra on ilman päätä
ja hänen vaimonsa vaikertaa
kadonnutta pikku kättään
joka piteli piirakkaa


  • Freud, Marx, Engels ja Jung: Ei sellaisia judeja kuin Jeesus enää oo
  • Tuomari Nurmio: Siionin tyttäret



Halleluja Siionin tyttäret
tulivat ja tappoivat jokaisen
nuku rauhassa muinainen Jerusalem
olet nähnyt jo kaiken
me tiedämme sen


Kallayet bandora




Kuolevaiset katsokaa
heidän valkoisia vaatteitaan
kaikesta huolimatta
ne ovat tahrattomat


Kallayet bandora, paistettuja tomaatteja valkusipulin kera, kuulostaa siltä, että se ei voi olla pahaa.


Nuo mystiset sotilaat
sotkevat naamansa
halvalla puuterilla
ja istuvat lasisen kuution sisään
ja nousevat korkeuksiin


Alkuperäisessä reseptissä lukee paprikan kohdalla allspice, jonka olen aina kuvitellut olevan jonkinlainen anglo-saksinen yleismausteseos, jolle kunnon kulinaristi hymähtelee. Pieni tiedonlouhinta kertoi kuitenkin nopeasti, että olen ollut väärässä: Wikipedia kertoo meille kasvista nimeltä pimenta dioica, mutta yksinkertaisen vastauksen pilaa Rahola kirjoituksellaan pimentosta. Koska Ketturouva tietää kaiken Lähi-Idästä soitin hänelle ja tämän keskustelun aikana reseptinkin koostumuksesta ja käännöshämäryyksistä johtuen päädyimme, että tässä tapauksessa allspice olisi paprikaa.

Tarvitset




4 isoa tomaattia kuorittuina
4 valkosipulin kynttä
2 rkl oliiviöljyä
¾ tl suolaa
½ tl mustapippuria
½ tl paprikaa

Kalttaa tomaatit ja kuori ne. Viipaloi tomaatit varoen mehun hukkaamista. Kuori ja silppua karkeasti valkosipuli. Kuumenna öljy pannussa ja levitä tomaatit ja valkosipuli pannun pohjalle. Mausta, kypsennä viisi minuuttia ja tarjoile heti.

Kommentit


Jälkikäteen ajatellen on pakko kysyä itseltään että kun kerran kaltattiin niin miksi en helpottanut elämääni kalttaamalla myös valkosipuleita? Lopputulos oli herkullinen ja toimi mainiosti paahtoleivän kanssa iltapalana. Oishikatta 3/5.


He puhuvat suurista tehtävistään
Joista kukaan ei käsitä mitään
Ja jättävät palavat kaupungit taakseen
Ja vaipuvat huokauksiin


Lyriikka on Tuomari Nurmion levyn Punainen planeetta kappaleesta Siionin tyttäret. Pidän Nurmiota suomalaisen rockin hienoimpana lyyrikkona ja Punaista planeettaa hänen tasapainoisimpana levynään. Nurmio esiintyy myös hienosti taksikuskina elokuvassa Calamari Union, johon en kyllästy koskaan: kotikaupunkini ja huomattava osa nuoruuteni rokkareista. Arvostan myös Nurmion tekijänoikeuksia lyriikkaansa eikä tapanani ole lainata toisen töitä ilman tekijän lupaa, mutta tällä kertaa katson, että sitaattioikeus on minun puolellani.

Siionin tyttäret voi tulkita monella tavalla. Moni pitänee sitä antisemitistisenä. Minä en. Minusta se kertoo monenlaisista poliittisista ongelmista.

Todellinen ongelmahan on siinä, että monet ihmiset joutuvat etsimään sitä piirakkaa pidellyttä kättään. Surullista, koska tavallinen ihminen haluaa kolmea asiaa: ruokaa, seksiä ja olla rauhassa.

7 kommenttia:

tei kirjoitti...

Allspice ei suinkaan ole mikaan yleismausteseos vaan se, mika Suomessa tunnetaan maustepippurina, joka, kuten tiedamme, ei ole pippuri lain.

Wikipedia selventaa nimen alkuperan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Allspice

Suomenkielinen sivu vastaavasti selittaa, miksi Suomessa sita kutsutaan pippuriksi.

ari kirjoitti...

Pointti oli siis siinä, että tuo sana on hyvin mahdollisesti käännösongelmainen tässä tapauksessa.

Hyppysellinen kirjoitti...

hämmentävä postaus... hmmm...

nyt menee pikkusen asian vierestä, mutta jäi kiinnostamaan ihan hirveästi että mikä kuva tuossa lautasessa on?

Ketturouva kirjoitti...

Täytyy vielä valottaa tuota reseptin tulkintaa: allspicen merkityksen tässä tapauksessa tekee vielä jännittävämmäksi se, että alkuperäinen sana on todennäköisesti ollut arabian filfil, joka voi tarkoittaa sekä pippuria, chiliä että paprikaa (filfil helwa). Määrästä päätellen kyseessä ehkä ei ollut chili (tai mössö olisi hyvin tulista!), ja maustepippuriin en ole ikänä törmännyt lähi-itäisissä resepteissä, siksi päädyimme paprikan kannalle.

ari kirjoitti...

Hyppysellinen, lautanen on ex-avovaimoni lahja ja kuva on Nalle-Puh-aiheinen.

Hyppysellinen kirjoitti...

itse olisin veikannut Tinttiä :)

tei kirjoitti...

Mausteisiin liittyen yllattava anekdootti: taalla ihmiset eivat tunnu tietavan, mika on kardemumma (olemme kyselleet maustetoreilta kuin paikallisilta kollegoiltani). Kesti aikaa loytaa kaupasta, ja sittenkin vain expateille tarkoitetusta marketista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...