torstai 24. tammikuuta 2008

Pienet siat ovat isoja



Bongasin taannoin Espalla töhrityn kyltin. Töhriminen ei ole hauskaa, mutta tämä töhriminen on siinä määrin hymyilyttävä sanaleikki, että ei voi kuin hymyillä. Kyltin alkuperäisessä lauseessa on pointtia. On ollut kivaa saada positiivista palautetta blogistani niin muilta blogaajilta, ystäviltäni kuin työtovereiltanikin. Viimemainituista jotkut ovat olleet vähän yllättyneitäkin - he ovat tottuneet satunnaiseen quicheen ja ovatpa he joskus toimineet kokeellisen inkiväärillä maustetun quiche au roquefortin uhreina, mutta vähän yksipuolistahan pelkkä quichen pyöritteleminen on. Quiche on hyvää, ruokaisaa ja säilyy kohtuullisen ajan lämpimässäkin ja toimii hyvin vaikkapa piknikillä.

Verkon ulkopuolella olen saanut sellaisia kommentteja kuin naispuolisen työkaverini kommentin "Susta saisi hyvän vaimon, mä olen jo pitkään halunnut itselleni vaimon.", "Kävin jo lukaisemassa blogiasi. Tuli nälkä...". Lisäksi olen saanut kuulla, että ruokablogi on terveellisen keski-ikäistymisen merkki.

2 kommenttia:

Tusla kirjoitti...

Blogisi on kiva, ehdottoman positiivista palautetta täältäkin!

Soppakellarissa kuviteltiin, että suuri keski-ikäsitymisen merkki on se, että harkitsimme matkaa Madeiralle. Mutta kai se onkin sitten tuo blogi... :)

Rosmariini kirjoitti...

Meillä ruokablogi on ollut tosissaan vahvasti keski-ikäistymisen merkki! Muutama vuosi sitten muutettiin rauhaisaan lähiöön, ruvettiin leipomaan leipää, pitämään ruokablogia... :) Seuraava vaihe onkin sitten varmaan kiikkustuolin ostaminen.

Mutta liityn kehujien kuoroon: Äijäruokaa on loistoblogi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...